Uudenkaupungin valtuuston puheenjohtaja Jouko Antola kopautteli asioita päätökseen tiistaina sellaisella vauhdilla, että ainakin kokeneemmat päättäjät ja viranhaltijat olivat yllättyneitä. Yleensä talousarviokokoukset venyvät pitkälle iltaan, mutta tänä vuonna isot asiakokonaisuudet hyväksyttiin yksimielisesti ilman pitkiä keskusteluja. Sopuisuus on ehditty tulkita jo uuden aikakauden aluksi Uudenkaupungin päätöksenteossa.
Konsensus ei tietenkään voi olla mikään itsetarkoitus, mutta juuri tällä hetkellä ja tässä henkisessä ilmapiirissä, se on virkistävää vaihtelua. Vastakkainasettelu on hallinnut yhteiskunnallista keskustelua ja valtakunnallinen päätöksenteko on jämähtänyt kuin palanut joulupuuro kattilan pohjalle.
Politiikkaan kuuluvat toki olennaisena osana erilaiset näkemykset. Äänestäminen ei ole merkki huonosta valmistelusta tai riidanhaluisuudesta, vaan siitä, että päättäjillä on mielipiteitä.
Valtuuston tärkein tehtävä on kuntalain mukaan päättää toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista.
Tämän vuoden viimeisestä kokouksesta voi vetää johtopäätöksen, että Uudessakaupungissa poliitikot ovat samoilla linjoilla ainakin suurista linjoista. Kulukuria tarvitaan, mutta kaupunki haluaa myös kasvaa ja kehittyä. Ainakin nykyisistä lähtökohdista se on realistinen tavoite. Paikkakunnalla toimivat yritykset ovat tänä vuonna toteuttaneet isoja investointeja, mikä kertoo uskosta tulevaisuuteen.
Pelitilanne kaupungissa on nyt sellainen, että sitä ei kannata riitelemällä hukata. Jos ja kun päättäjillä oli vuoden viimeisessä kokous hyvää tahtoa asioiden eteenpäin viemiseksi, sitä toivoisi löytyvän myös ensi vuoden haasteisiin.