Luonto
Maija Karala
Pihtiputaalla on kattohaikara, Kaarinassa västäräkkejä ja sulassa maisemassa talvehtivat afrikkalaiset perhoset. Ilmaston lämpeneminen muuttaa Suomen talviluontoa vauhdilla. Ennen muuttomatkalle pakotetut lajit voivat viivytellä yhä pidempään.
Pohjoisten seutujen talvi houkuttaa harvoja. Kasvit eivät yli puoleen vuoteen tuota uutta ravintoa, vaan kasvinsyöjien on sinniteltävä edelliskesän rippeillä. Hyönteisetkin nukkuvat piiloissaan talvihorrosta.
Kesällä tilanne on toinen. Luonto paistattelee pitkien päivien auringonpaisteessa ja ruokaa on yllin kyllin. Herkkupöytää kannattaa lentää hyödyntämään kauempaankin.
Lämpenevä ilmasto työntää arktisia lajeja pohjoiseen. Kesissä ei ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta talvien keskilämpötila on jo noussut asteilla. Metsäjänis, kuukkeli, metso ja punatulkku harvinaistuvat etelässä. Ne ovat ilmastonmuutoksen häviäjiä.
Voittajia ovat ne, joiden ei enää tarvitse lähteä pitkälle ja raskaalle muuttomatkalle. Eteläisten lajien levinneisyys laajenee pohjoiseen ja muuttavat lajit alkavat yhä useammin talvehtia. Se näkyy jo selvästi esimerkiksi lintu- ja perhosharrastajien havaintokirjoissa.
Tänä vuonna Koskella tapahtui Suomen ensimmäinen kattohaikaran pesintä. Itämeren eteläpuolella yleistä lintua oli ehditty jo odottaa, sillä nuoria haikaroita on jo useana vuonna kierrellyt Etelä-Suomessa sopivan pesäpaikan haussa.
Uusia tulokkaita perhosmaailmassa ovat esimerkiksi karttaperhonen ja häiveperhonen. Tuttu neitoperhonen silmätäplineenkin oli vielä 80-luvulla harvinaisuus.
Lintujen lisäksi monet perhosetkin muuttavat. Niiden muuttomatkat ovat edelleen huonosti tunnettuja. Paikannuslaitteet eivät ole tarpeeksi pieniä hyönteisiin asennettaviksi. Tiedetään silti, että esimerkiksi amiraalit ja ohdakeperhoset lentävät meille Etelä-Euroopasta, ehkä Pohjois-Afrikasta saakka.
Ennen amiraalit ovat saapuneet keskikesän tuntumassa lisääntymään. Seuraava sukupolvi on sitten ilahduttanut loppukesällä puutarhoissa ennen paluumatkaa kohti etelää. Nyt sekin on muuttumassa: viime vuonna amiraaleja näkyi jo toukokuussa – ne olivat ilmeisesti jääneet talvehtimaan ja selvinneet!
Maailman johtajat päättävät parhaillaan Pariisissa, kuinka pitkälle ilmastonmuutoksen annetaan mennä. Päätös vaikuttaa paitsi ihmiskunnan tulevaisuuteen, myös siihen millaisia perhosia ja lintuja pihoillamme tulevaisuudessa lentelee.
Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 10.12.2015 julkaistusta lehdestä