Huomenna vietetään loppiaista, joka merkitsee joulun päättymistä. Näillä seuduilla kuusi tosin saattaa koristaa kotia vielä 13. tammikuuta olevaan nuutinpäivään asti.
Loppiainen on yksi tämän vuoden kahdeksasta vapaasta arkipyhästä. Keskustelua arkipyhien muuttamisesta työpäiviksi on käyty Suomessa useasti, myös viime vuonna. Harva muistaa, että Suomessa loppiaista vietettiin pitkään, vuosina 1973-1991, aina lauantaisin.
Uudenkaupungin seudulla joulun aika jatkuu tänä vuonna monissa lapsiperheissä tavallista pidempään, sillä koulut alkavat vasta ensi maanantaina. Ensi viikolla alkavat myös härkäviikot, jota nimitystä vanha kansa käytti joulun jälkeisistä pyhättömistä viikoista.
Arki ja pyhä ovat lähentyneet monella tavalla: sunnuntaisin siivotaan, harrastetaan ja hoidetaan asioita, joita ei arkena ehdi. Kauppojen ovikin käy jatkossa varmaan tiuhemmin pyhäpäivinä, kun liikkeet saavat päättää, milloin pitävät ovensa avoinna. Eduskunta hyväksyi joulun alla lakimuutoksen, jolla kumottiin vähittäiskaupan sekä parturi- ja kampaamoliikkeiden aukioloajoista säätelevä laki.
Vapaus hyödyttää monia yrityksiä, mutta kivijalkakaupoissa muutos ei välttämättä paranna kilpailuasetelmia. Pienet kaupat toimivat jo nyt yrittäjävetoisesti, ja harvalla on varaa palkata lisää työvoimaa pidentääkseen aukiolojaan. Erikoisliikkeiden asema on muutenkin haasteellinen, kun verkkokauppa on lisännyt kasvuaan.
Arjen ja pyhän sekoittuminen kuuluu moderniin elämäntapaan, mutta ihmisen hyvinvoinnin kannalta työn ja levon vuorottelu on kuitenkin tärkeää. Sopivan rytmin löytämistä ei voi ulkoistaa kenellekään, vaan se on jokaisen itse löydettävä.