Uudessakaupungissa on viime aikoina pähkäilty outoa yhtälöä: yritykset investoivat ja työllisyystilanne on moniin muihin kuntiin verrattuna hyvä, mutta väkiluku vähenee. Miinukset eivät ole yhtä dramaattisia kuin 1990-luvun lamavuosina, mutta suunta on alaspäin.
Tilastollinen fakta on, että Uusikaupunki on ikärakenteeltaan Suomen toiseksi nopeimmin ikääntyvä kaupunki. Tämä täytyy ottaa huomioon palveluissa. Pitää toki muistaa, että työiän ohittaneet ovat kaupungille myös potentiaalinen muuttajaryhmä. Jos kaupunki säilyttää elinvoimaisuutensa, se houkuttelee paluumuuttajia.
Kaupunginjohtaja Atso Vainio on oikeassa todetessaan tässä lehdessä (sivu 3), että pienet ja keskisuuret kaupungit menettävät asukkaita suuriin kasvukeskuksiin. Se on trendi nyt, mutta jatkuuko se myös tulevaisuudessa?
Väkilukuun vaikuttavat ratkaisevasti syntyvyys ja muuttoliike. Kaupunki ei voi vaikuttaa syntyvyyteen, muttaa se voi tehdä kaupungista vetovoimaisen lapsiperheille.
Uudellakaupungilla on monia vahvuuksia, joiden merkitystä ei kannata vähätellä. Esimerkiksi palvelut ovat rahapulasta huolimatta ainakin toistaiseksi hyvässä kunnossa. Äskettäin julkistetussa maakuntaennusteessa yritykset arvioivat, että Vakka-Suomessa peruspalvelut ovat jopa parantuneet.
Sekä kaupunginjohtaja Atso Vainio että väkilukujutun yhteydessä haastateltu uusikaupunkilainen äiti Petra Maikola nostavat esiin yleisen viihtyvyyden kaupungin vetovoimatekijänä.
Viihtyvyys syntyy monista asioista: työpaikka, asunto ja julkiset peruspalvelut ovat listalla ykkösenä, mutta myös kaupunkikuva, kaupalliset palvelut, kulttuurielämä sekä mahdollisuus harrastaa ja liikkua luonnossa vaikuttavat arkeen.
Päättäjien kannattaisi paneutua väkilukutilastoihin tarkemmin ja tutkia, mitä numerot kertovat. Minkä takia täältä muutetaan pois ja mikä houkuttelee uusia asukkaita? Vastauksista saattaisi löytyä työkaluja kaupungin kehittämiseen.