Pohjoinen vetää matkailijoita puoleensa eniten keväthankien aikaan ja ruskaviikoilla. Kesäaikaan kairoja, tunturijärviä ja -jokia kiertävät puolestaan vaellukseen ja kalastukseen hurahtaneet. Mutta Lappi on kiehtova lomakohde myös sydäntalven aikaan.
Itselleni uusi tuttavuus loppiaisen jälkeen alkaneella lomalla oli Rovaniemi. Vaikka tämän pohjoisen pääkaupungin läpi on tullut ajettua kymmeniä kertoja, se on jäänyt vieraaksi.
Nyt halusimme muutaman ystävän kanssa lähteä Rovaniemen kaupunginteatteriin katsomaan Kumiseva hanki -musiikkinäytelmän, jonka on käsikirjoittanut uusikaupunkilaisillekin tuttu kesäasukas ja toimittaja Pirkko Arstila. Tarina, jossa noita ja tietäjä ottivat mittaa toisistaan Lapin herruudesta taistellessaan, oli toteutettu visuaalisesti hienosti. Seppo ”Paroni” Paakkunaisen mielenkiintoinen, pohjoisen hengen tavoittanut musiikki täydensi Lapin mystiikasta ammentavaa tarinaa.
Jo itse teatteri- ja kongressikeskuksena toimiva Lappia-talo oli näkemisen arvoinen. Talo on osa arkkitehti Alvar Aallon suunnittelemaa kaunista Rovaniemen hallinto- ja kulttuurikeskusta, johon kuuluvat myös kaupunginkirjasto ja kaupungintalo. Aallon kädenjälki näkyy muuallakin, sillä hän vastasi saksalaisarmeijan lokakuussa 1944 tuhoaman kaupungin jälleenrakennuksesta.
Erityisen hieno nähtävyys on myös Ounasjoen rantaan vuonna 1992 avattu pohjoisen ja arktisen alueen keskus Arktikum. Tanskalaisarkkitehtien suunnitteleman rakennuksen erikoisuus on pitkä lasiputki ”jäätynyt sormi”, joka osoittaa kulkijalle tien kohti pohjoista.
Arktikumin näyttelyt veivät meidät, kuten esitteessä luvataan, seikkailulle Suomen Lappiin ja arktisille alueille. Siellä me revontuliteatterissa selällään maaten ihastelimme upeita taivaan tulia ja kuljimme näyttelysaleissa tutustumassa mm. lappilaisten elämään ja tarinoihin sekä pohjoisen luontoon ja eläimiin.
Rovaniemeltä matkani jatkui, muun porukan palatessa junalla kotiin, bussikyydissä Muoniossa asuvien ystävien luokse. Ja siellä kuin pisteenä iin päälle, revontulet tanssivat myöhään eräänä iltana pitkään taivaalla.
Koska pakkanen paukkui parina päivänä yli -30 asteessa eikä ladulle tarjennut lähteä, heittäydyimme turisteiksi. Kohteeksi valikoitui tunnetun lappilaisen taiteilijan Reidar Särestöniemen (1925-1981) museona toimiva taiteilijakoti Kittilän Kaukosessa.
Oli mahtavaa päästä näkemään vahvasta värimaailmastaan tunnetun Särestöniemen aitoja töitä siinä ympäristössä, mistä hän sai sisältöä ja voimaa taiteeseensa. Museo on avoinna tiistaista lauantaihin ympäri vuoden.
Kauneinta ja ikimuistoisinta sydäntalven Lapissa on kuitenkin luonto, jossa lumen valkeus ja sinisen hämärän eri sävyt kohtaavat.
Merja Halinen
toimittaja