Kuntapolitiikan arki on alkanut tänä vuonna äänestyksillä. Sosiaali- ja terveysministeriö sekä valtiovarainministeriö keräävät parhaillaan kunnilta lausuntoja maan hallituksen sopimasta sote-uudistuksesta ja siihen liittyvistä itsehallintoalueista. Sipilän luotsaaman kolmen puolueen hallitus linjasi, että Suomeen syntyy 15 sote-aluetta ja 18 itsehallintoaluetta.
Uudistus on niin iso, että vastaavaa ei ole kuntahistoriassa aikaisemmin koettu. Soten myötä suuri osa kuntien menoista siirtyy itsehallintoalueille, ja kuntien rooli muuttuu. Uudistus vaikuttaa myös julkisen ja yksityisen sektorin kilpailutilanteeseen, kun kuntalaisten valinnanvapaus terveyspalveluissa kasvaa.
Kunnissa koko asiasta ei vallitse täydellistä yksimielisyyttä, mikä ei ole yllätys. Päättäjien osaa ei käy kateeksi. Periaatteellisen lausunnon antaminen asiasta ei ole helppoa, kun niin moni asia on vielä avoinna. Miten muodostaa mielipide, kun esimerkiksi rahoitus ja monta muuta yksityiskohtaa ovat ratkaisematta.
Sote-lausunto ei ole äänestyttänyt ainoastaan kunnissa, vaan se jakoi mielipiteitä myös maakuntahallituksessa. Seuraavaksi omat puumerkkinsä asiaan pääsevät sanomaan kuntien valtuutetut.
Kunnallisalan kehittämissäätiö tutki äskettäin kuntalaisten mielipiteitä sotesta. Noin puolet suomalaisista uskoo, että palvelujen laatu ei sote-uudistuksen myötä muutu tai se jopa paranee. Kansalaisilla on siis luottamusta päättäjiin – toivottavasti he ovat sen arvoisia.
Olennaista on, uudistus mahdollistaa lähipalvelujen säilymisen. Lievää epäuskoakin on ilmassa: yli kolmannes kyselyyn osallistuneista arvioi palveluiden saavutettavuuden heikkenevän.