Luonto
Maija Karala
Vuoden alussa julkaistiin sekä Suomen nisäkkäiden että lintujen uudet uhanalaisuusarviot. Kuten viime viikolla kirjoitin, nisäkkäiden tilanne parani verrattuna viiden vuoden takaiseen. Lintujen tola on heikompi. Niillä uhanalaisten lajien määrä kasvoi reilusti.
Uhanalaisten lajien listalla on nyt yllättäviäkin tuttavuuksia, kuten töyhtötiainen ja haapana. Niiden kanta on viime vuosina laskenut niin nopeasti, että ne täyttävät uhanalaisuuden kriteerit. Sinänsä niitä on vielä runsaasti, mutta tällä menolla niiden säilyminen Suomessa on pian uhattuna.
Niinkin tuikitavallinen lintu kuin varpunen on nyt Punaisella listalla, tosin ei varsinaisesti uhanalaisten, vaan silmälläpidettävien joukossa. Sen kanta on tipahtanut alle puoleen 80-luvun alun lukemista.
Nisäkkäiden hyvää tilannetta on enimmäkseen kiittäminen siitä, että metsästys on nykyään maltillista ja tarkkaan säädeltyä. Lintujakaan ei metsästys Suomessa uhkaa. Niiden kohtaloksi uhkaavat koitua tiukemmat vaatimukset elinpaikan suhteen.
Suomen linnuista monet ovat aivan tiettyyn elinympäristöön sidottuja. Järvien ja rehevien merenlahtien vesilintuja ja kahlaajia uhkaa vesien rehevöityminen. Kun vesi muuttuu särkikaloja kuhisevaksi mutavelliksi ja rannat pusikoituvat umpeen, linnuilta menee koti alta.
Ahtaalla ovat myös soiden linnut, kuten suokukko. Sama koskee vanhoissa metsissä pesivää töyhtötiaista. Sen sijaan valkoselkätikkaa on suojelu auttanut: se kipusi nyt uhanalaisista silmälläpidettävien joukkoon. Merikotkakin on ponnistanut takaisin sukupuuton partaalta.
Mutta ei kaikki suomalaisten omaa syytä ole. Peräti 31 lintulajin uhanalaisuuden pää- tai osasyy ovat muutokset tai metsästys muuttomatkalla. Haulit ja verkot odottavat esimerkiksi suurta osaa uhanalaisista kuhankeittäjistä, peltosirkuista, turturikyyhkyistä ja kirjokertuista.
Ennen runsaslukuisten lintujen nopea hupeneminen on koko Euroopan ongelma. Syyt ovat sotkuisia: mukana on niin maa- ja metsätalouden muuttumista, ilmastonmuutosta kuin teollisen mittakaavan metsästystäkin. Jos linnunlaulua raikaavat keväät halutaan säilyttää, tarvitaan yhteistyötä yli valtiorajojen.