Luonto
Maija Karala
Keväinen meren- tai järvenlahti vaikuttaa lohduttomalta. Silmänkantamattomiin jatkuva kuollut järviruokokasvusto on vaikeakulkuista ja tuntuu suorastaan kerjäävän niittämistä. Ulkonäkö kuitenkin pettää. Ruovikoissa aloittelee kesäänsä Suomen kiireisin lintuyhteisö.
Ruovikossa on käytännössä vain yksi kasvilaji, järviruoko, eikä sekään kesällä kelpaa linnuille syötäväksi. Näennäisen köyhästä ympäristöstä huolimatta juuri järviruovikoissa on Suomen suurin pesivien lintujen tiheys.
Hehtaarilla ruovikkoa voi kesällä pesiä kymmenen ruokokerttusparia, saman verran rytikerttusia ja kaupan päälle vielä 3-4 pajusirkkuparia. Se on moninkertaisesti enemmän kuin parhaissakaan rehevissä lehdoissa, kerrotaan Pertti Koskimiehen ja Markus Varesvuon kirjassa Tiesitkö tämän linnuista?
Lisäksi ruovikossa elävät pitkäsiipinen ruskosuohaukka ja kumeasti puhalteleva kaulushaikara. Sieltä voi kuulla luhtakanan outoa rääkymistä ja luhtahuitin viheltelyä. Ruovikon reunamilla pesivät mielellään nokikanat ja punasotkat.
Rannikolla joukkoon saattaa liittyä vielä harvalukuinen ja vaarantunut viiksitimali. Muiden ruovikon pikkulintujen tapaan sekin punoo pesänsä järviruo’on kuiduista järviruokojen varaan. Varmemmaksi vakuudeksi timali vielä pehmustaa pesänsä järviruo’on siemenhöydyillä.
Miksi juuri ruovikko on lintuparatiisi? Salaisuus on vedessä. Ruovikko suojaa lintuja saalistajien katseilta ja vesi estää maapetoja, kuten supikoiria ja kettuja kuljeksimasta mielensä mukaan. Ihminenkään ei pääse ruovikon sisään kuin veneellä tai pitkospuita myöten.
Kesällä ruovikon matala, auringon lämmittämä vesi muuttuu täydellä teholla toimivaksi hyönteistehtaaksi. Siitä kuoriutuu miljoonia korentoja, vesiperhosia, sääskiä ja muita lentäviä hyönteisiä. Hyönteismäärä on niin yltäkylläinen, että päivät pitkät ahmivat linnut saavat siihen hädin tuskin loveakaan.
Kun ravintoa riittää, ei ole syytä olla riitaisa. Linnut voivat pesiä aivan vieri vieressä, pitäen vain pientä tonttia pesimärauhan säilyttämiseksi.
Juttu löytyy kokonaisuudessaan myös 21.04.2016 julkaistusta lehdestä