Olipa kerran kauan sitten suuressa metsässä Savon puolessa pieni rakennustyömaa. Mies siinä teki pirttiä perheelleen. Naapuri kysähti, että ”Isoko mökistä tulloo?” Rakentaja tokaisi: ”Yks huone vaen”. ”Eipä sitä vähempätä kehtoo ruveta ies tekemäänkään”, lausahti naapuri.
Köyhyyttä oli siihen aikaan ja onhan sitä nykyäänkin. Erityisesti sitä väitetään olevan työeläkettä saavien keskuudessa ja siihen puuttumista ajaa oikein kansanliike.
”Eläkkeet ovat jääneet vuosi vuodelta enemmän jälkeen hintojen noususta, mutta ennen kaikkea palkoista”, kuuluu teesi. ”Pitkään eläkkeellä olleet ovat vajonneet yhä syvemmälle. Vähävaraiset eläkeläiset ovat romahtaneet lattian läpi leipäjonoihin, keskituloiset eläkeläiset luisuneet vähävaraisten joukkoon.” Pahalta kuulostaa – ja syy siis olisi inha taitettu indeksi.
Totta on, että taitetun indeksin vuoksi eläketaso vuosien mittaan jää jälkeen palkoista – mutta onko se väärin? Elinkustannuksista eläkkeet eivät jää jälkeen, itse asiassa siitä pitää huolen juuri tuo taitettu indeksi eli se 80 %. Tilastokeskuksen tuoreen tilaston mukaan yli 75-vuotiaiden mediaanitulo onkin vuosina 2010–2014 noussut 6 % kun samaan aikaan koko väestön mediaanitulo on laskenut yhden prosentin.
Eläkeläisiä on huomattavasti enemmän kuin 100 mutta huippueläkkeitä noin 100.
Yli 7 500 euron eläkettä sai 710 miestä ja 10 naista. Yli 10 000 euron eläkettä sai 222 miestä ja kolme naista – ja eläkeläisiä oli 1 404 977.
Toki paljon eläkeläisiä on köyhyysrajan alapuolella: täysi takuueläke on 766,85 euroa/kk ja 1160euroa/kk on EU:n määrittämä köyhyysraja – selvä se, että on paljon eläkeläisiä köyhyysrajan alapuolella. Takuueläkettä saavat eivät kuitenkaan ole työeläkeläisiä.
On laskettu, että näillä nykyisillä eläkemaksuilla ja rahastoilla pitäisi pärjätä ”vuosia”. Rahastointiaste on 25 %, joten 75 % maksetaan nykyisiltä työnantajilta ja työntekijöiltä kerättävillä eläkemaksuilla ja ikäluokkien pienentyessä maksajien määrä vähenee. Mitä nykyinen talouskehitys vaikuttaa maksajien määrään, en osaa sanoa, mutta hieman huolestuttaa.
Toki elinajanodotekin on otettava huomioon, ei se käy, että ollaan työssä 30 vuotta ja sitten eläkkeellä 40 vuotta ja eläke olisi sama kuin palkka (kärjistin tahallani). Kun odotettavissa oleva elinikä koko ajan kasvaa, tähän suuntaan ollaan menossa, ei ihan vielä, mutta…
Karkotan varmaankin molemmat lukijani, kun totean, että eläkeläisten köyhyyteen ei vaikuteta indeksikikkailulla, vaan tarvitaan kunnon tasokorotus kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen.
Raimo Korhonen