Tänä vuonna ei järjestetä kuntavaaleja, vaikka viime vaaleista tulee kuluneeksi neljä vuotta. Muutoksen syynä on uusi kuntalaki.
Vaalien siirtyminen syksystä ensi vuoden kevääseen on pieni muutos monien muiden uudistusten rinnalla. Nykyisen valtuuston on ennen uusia vaaleja päätettävä niin valtuuston koosta kuin kaupungin johtamismallistakin.
Uusi kuntalaki määrittelee kuntien valtuustojen paikkamäärän asukasluvun perusteella. Se on kuitenkin vain minimiluku, ja kaupunginvaltuusto voi itse päättää lopullisesta pääluvusta. Uudessakaupungissa minimi on 27 valtuutettua, ja nykyisen valtuuston vahvuus on 43. Sote-uudistus vähentää kuntien tehtäviä, mutta se ei välttämättä vaikuta valtuutettujen määrää.
Kunta päättää itse myös valmistelun ja päätöksenteon pohjaksi tulevasta toimintamallista ja organisaatiosta. Lain mukaan kunnassa on oltava jatkossa kolme toimielintä, valtuusto, kunnanhallitus ja tarkastuslautakunta. Lautakuntiakin voi olla, mutta niiden vaihtoehtona ovat mallit, joissa korostuu joko valtuuston tai kaupunginhallituksen roolit.
Uuden lain myötä kunnissa saattavat yleistyä pormestarimallit, joita on jo muutamissa isoissa kaupungeissa. Pormestarimallissa kaupunkia johtaa päätoimisesti luottamushenkilö.
Uudessakaupungissa ja muissakin kunnissa linjataan tänä vuonna vahvasti tulevaisuutta: sitä voidaan rakentaa entiseltä pohjalta, mutta mahdollisuus on kokeilla myös uutta. Maanantaina valtuusto oli yksimielinen siitä, että asia on vähintäänkin seminaarin väärtti. Eikä välttämättä yhden, vaan istuntoja tarvitaan todennäköisesti useampia.