Vanha kauppias sanaili ekonomipojalleen, että mitä ne yritykset noin suuria voittoja rohmuavat, jopa kymmeniä prosentteja. Itse hän oli aina tyytynyt vain yhden tai korkeintaan kahden prosentin voittoon: ”markalla kun ostaa ja kahella myy, se on yks rosentti”.
Eipä taida olla sellaisia kauppiaita enää?
Uusin ”tuote” päivittäistavarakaupassa on uudissana halpuuttaminen. Voisi luulla, että se tarkoittaa, että kauppa alentaa myytävien tuotteiden hintoja, siis ne olisivat halvempia. Onko näin?
S-ryhmän, joka keksi halpuuttamisen, markkinaosuus vuonna 2014 oli 47,5 %. Tuoreempaa tilastoa ei ole käytettävissä, mutta todennäköisesti markkinaosuus vuonna 2015 oli tätäkin korkeampi.
Jos näin merkittävä toimija alentaa hintoja, kai se jossakin näkyy? Niin voisi luulla. Viime vuonna kuluttajahintaindeksi laskikin 0,2 % – mutta se aiheutui lähes kokonaan polttoaineiden hinnan laskusta. Halpuuttaminen ei siis näkynyt kauppakassissa.
S-ryhmän vuoden 2015 tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 304 miljoonaa euroa. S-ryhmä jakoi asiakasomistajilleen bonusta 343 miljoonaa euroa ja investoi uusiin palveluihin ja toimipaikkoihin 559 miljoonaa euroa. Myynti oli noin 10,8 miljardia euroa. Halpuuttaminen ei näkynyt noissakaan luvuissa.
Suomi on kautta aikojen ollut maailman kalleimpia maita, ennen euroa yleensä sijalla 3 tai 4, nyt euroryhmässä sijalla 1 eli kaikkein kallein. Tarvetta hintojen alentamiselle olisi.
No, näkyykö tuo halpuuttaminen missään? Maataloustuottajien mielestä kyllä näkyy, monet ovat suurissa vaikeuksissa. Kun tiedetään, että tuottajan saama hinta kaupan hyllyllä olevasta tuotteesta on vain murto-osa myyntihinnasta, esim. maitolitrasta tuottaja saa keskimäärin 0,37 euroa – ei se ole paljon!
Hintatason olisi kyllä Suomessa syytä laskea, mutta oikeat halpuuttamiskohteet olisivat kaupan ja teollisuuden katteet. Nykymenolla vaarantuu huoltovarmuus.
Väärinkäsitysten välttämiseksi totean, että kritiikkini ei kohdistu pelkästään S-ryhmään, myös K-ryhmä harrastaa samantyyppistä markkinointia. Ja onhan sekin todettava, että saksalaisen säätiön ketjussa hinnat ovat Suomessa korkeammat kuin esim. Saksan myymälöissä. Maassa maan tavalla!
Yleinen arvonlisävero on Suomessa 24 prosenttia. Jos todella elinkustannuksia haluttaisiin ’halpuuttaa’, siinä olisi oiva kohde – vaikkakin hallituksen taholta väläytettiin mahdollisuutta nostaa sitä.
No, Japanissa jatkuvan matalasuhdanteen vuoksi päätettiin tosiaan arvonlisäveroa nostaa: se nousi 6 prosentista 8 prosenttiin. Antaa ajattelemisen aihetta!
Raimo Korhonen