Ensimmäistä kansallista veteraanipäivää vietettiin osana itsenäisyytemme 70-vuotisjuhlia 27.4.1987. Pääjuhla järjestettiin Lahdessa. Valtaosa sotiemme veteraaneista oli tuolloin jo eläkkeellä.
Tänä vuonna vietetään 30. valtakunnallista pääjuhlaa Lapin sodan päättymisen 27.4.1945 -muistopäivänä Oulussa teemana Vastavirtaan nousee lohen suku – Motströms stiger laxarnas släkte.
Päivien teemat ovat liittyneet sukupolvien välisen yhdessäolon, kuuntelemisen ja kuulemisen tärkeyteen sekä veteraaniemme perinnön vaalimiseen ja saattamiseen aktiivisesti nuorempien sukupolvien tietoon. Halutaan varmistaa, että Suomen nuoriso tuntee vapautemme hinnan.
Veteraaneiksi kutsutaan niitä miehiä ja naisia, jotka osallistuivat Suomen puolustamiseen sotien aikana vuosina 1939-1945. Asevelvollisten miesten lisäksi vapaaehtoiset naiset työskentelivät monissa huolto- ja valvontatehtävissä. Koko Suomi oli taisteluissa mukana. Yli puoli miljoonaa henkilöä naiset mukaan lukien oli aktiivipalveluksessa syystalveen 1944 saakka. Missään muussa sotaa käyneessä maassa ei yhtä suuri osa väestöstä osallistunut aktiivipalvelukseen. Veteraanisukupolven toiminnan ansiosta Suomi säilytti itsenäisyytensä.
Kotirintama ratkaisi osaltaan kansakuntamme kestämisen tekemällä kaikkensa siviiliväestön ja rintamalla taistelevien hyväksi. Naisten merkitys oli keskeinen. Sotilaspoikien ja lottatyttöjen panos vapautti kymmeniätuhansia miehiä rintamatehtäviin.
Nykyisin joukossamme on 22 000 tunnuksen omaavaa, keski-iältään lähes 92-vuotiasta veteraania. Vuonna 2020 heitä arvioidaan olevan yli 6 000 ja vuonna 2025 noin 1 500, joista 900 naisia.
Tammenlehvän Perinneliitto ry 22 jäsenjärjestöineen hoitaa valtakunnalliset sotiemme 1939-45 perinteen vaalimiseen liittyvät tehtävät. Liitto valmistelee kansallisen veteraanipäivän jatkoa vuoden 2018 jälkeen valtakunnallisella tasolla sekä alueellisen perinnetoiminnan ylläpitoa jäsenjärjestöjen omien lähtökotien perusteella.
Arvokkain osa veteraanien perinnöstä jälkipolville on itsenäinen ja vapaa Suomi. Perintöön kuuluu myös sodan jälkeen tehty valtavan suuri jälleenrakennustyö.
Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille (perustuslaki 20 §). Sotiemme veteraanien kulttuuriperintö on osa kansallista kulttuuriperintöämme.
Oikeudenmukaisuus, velvollisuudentunto ja yhteistyö ovat aina olleet veteraaneille tärkeitä. Nämä arvot eivät vanhene. Ne voivat ohjata toimintaamme näin halutessamme tänäkin päivänä.
Vapaaehtoiset maanpuolustusjärjestömme tekevät tällä saralla korvaamatonta työtään. He ovat osaltaan sotiemme perinteen vaalijoita.
Hannu Luotola
prikaatikenraali evp