Yhteinen aika. Se on monissa kyselyissä noussut ykköseksi, kun lapset ja vanhemmat ovat saaneet vastata perhe-elämään liittyvistä toiveista. Aikaa on tarjolla kaikille saman verran, mutta silti se tuntuu olevan kortilla. Perheen yhteisestä ajasta vievät ison osan ansiotyö, koulu ja harrastukset. Joissakin perheissä tosin harrastukset eivät erota, vaan päinvastoin yhdistävät vanhempia ja lapsia.
Tilastojen mukaan suomalaiset naiset tekevät yleensä täysiä työpäiviä. Osa-aikatyö on Suomessa selvästi harvinaisempaa kuin muualla Euroopassa, esimerkiksi Ruotsissa. Lapsiperheiden elämässä on tehtävä kompromisseja: arki ei aina suju kuin Strömsössä.
Äitiyteen liittyy monenlaisia paineita: kodin on oltava kaunis ja siisti, lapsille pitää tarjota täydellistä ruokaa, itsestä on huolehdittava ja lapsilla on oltava riittävästi, mutta ei liikaa harrastuksia. Pitää profiloitua sosiaalisessa mediassa ja matkustaa maailman ääriin, vaikka itse asiassa suurin unelma onkin viettää aikaa kotona lasten kanssa.
Neljä kymmenestä suomalaisesta asuu lapsiperheessä. Näin äitienpäivän kynnyksellä voi pysähtyä miettimään, mikä omassa perheessä ja perhe-elämässä on arvokkainta. Yhteinen aika merkitsee monenlaisia asioita, kotoilua, puuhailua, pelaamista, ulkoilua, kokkailua ja television katselua. Ennen kaikkea se on kuitenkin läsnäoloa. Tässä aikuisilla olisi paljon opittavaa lapsilta. He eivät mieti tekemättömiä töitä, vaan keskittyvät elämään tässä ja nyt.
Tulevana sunnuntaina monen äidin paras lahja on huoleton ja mukava päivä yhdessä lasten kanssa. Se onnistuu, jos äiti saa olla oma itsensä ja tehdä, mitä haluaa tai olla tekemättä mitään, jos se tuntuu hyvältä.