Hiljainen kevätmuutto

0
Sunnuntaina Suomeen saapui koivukirvojen kevätmuutto. Nyt kirvoja löytää lähes jokaisen koivunlehden alta. Kuva: Maija Karala
Sunnuntaina Suomeen saapui koivukirvojen kevätmuutto. Nyt kirvoja löytää lähes jokaisen koivunlehden alta. Kuva: Maija Karala

Viime sunnuntaina lämmin sää ja etelätuuli potkaisivat liikkeelle yhden kevään suurimmista massamuutoista. Pohjoiseen tulijoita eivät kuitenkaan olleet vastassa lintubongarit kiikareineen, vaan puutarhurit myrkkypullo kourassa.
Ilmatieteen laitoksen tutkakuva nimittäin paljasti, että hyönteisten kevään päämuutto saapui Suomeen. Se koostui miljardeista kirvoista, erilaisista perhosista ja muista siivekkäistä hyönteisistä. Ulkona rintaman saapumisen huomasi konkreettisesti: sunnuntai-iltapäivänä Etelä-Suomen taivaalta alkoi sataa vihreitä koivukirvoja.

Hyönteisten, etenkin kasvituholaisten, on jo kauan tiedetty vaeltavan pitkiä matkoja. Maanviljelijöiltä ei jäänyt huomaamatta miljardien kaalikoiden saapuminen Britanniaan kesäkuussa 1958. Suunnattomat hyönteisparvet saapuivat yhtä aikaa kaikkiin rannikon kyliin ja levisivät sieltä sisämaahan. Kaalikoit aiheuttivat suurta vahinkoa kaaliviljelmillä, joiden tuhohyönteisiä ne ovat.

Aiemmin on kuitenkin ajateltu, että hyönteismuutot ovat jokseenkin umpimähkäisiä: hyönteisiä nousee ilmaan sieltä, missä niitä sattuu olemaan paljon, ja ne ajautuvat tuulten mukana minne milloinkin. Tutkakuvat paljastivat, ettei asia suinkaan ole niin yksinkertainen.
Keväällä miljardit hyönteiset muuttavat määrätietoisesti pohjoiseen etelämpää Euroopasta ja jopa Afrikasta saakka. Syksyllä niiden jälkeläiset matkaavat taas etelään talvenviettoon.

Hyönteiset ovat heikompia lentäjiä kuin linnut, mutta siihenkin niillä on konstinsa. Vuonna 2010 julkaistu tutkakuviin perustuva tutkimus osoitti, että hyönteiset nousevat satojen metrien, jopa yli kilometrin korkeuteen voimakkaita tuulia etsimään.

Tuulen siivin ne matkaavat keskimäärin 54 kilometrin tuntinopeudella, hyvällä tuulella jopa tuplasti nopeammin. Ne voivatkin olla perillä nopeammin kuin linnut.
Ötökät myös tietävät, minne ovat matkalla. / Maija Karala

Juttu löytyy kokonaisuudessaan 19.05.2016 julkaistusta lehdestä