Itämeren suojelusopimus etenee, mutta tuskastuttavan hitaasti

0

Itämeri on maailman toiseksi suurin murtovesiallas, mataluutensa, alhaisen suolapitoisuutensa ja vähäisen vuorovetensä johdosta lähes sisämeri, jonka veden vaihtumiseen kuluu 30–50 vuotta. Ominaisuuksiensa vuoksi Itämeri on erityisen altis saastumiselle, jonka estämiseksi on ryhdytty useisiin toimenpiteisiin.

Vuonna 1980 Itämeren rantavaltiot allekirjoittivat Itämeren suojelusopimus Helcomin, jonka päällimmäisenä tavoitteena oli maatalouden valumien ja yhdyskuntajätevesien aiheuttaman fosforikuorman vähentäminen. Toimintasuunnitelmassa mainittiin myös rehevöittävän toiminnan rajoittamisesta Itämeren kansainvälisessä kauppamerenkulussa.

Helcomin painostuksesta saatiin vuonna 2000 voimaan laki, jonka mukaan vuodesta 2005 alkaen kaikkien laivojen ja huviveneiden käymälävesiä saa laskea Itämereen vain yli 12 mailin etäisyydelle rannikosta. Vuoden 2007 toimintasuunnitelmassa painotettiin, että suurin Itämeren saastuttaja on maatalouden valumavesien sisältämä nitraatti ja fosfori. Moni alueen rantavaltio on kuitenkin hylännyt ehdotetut korjaustoimenpiteet. EU hyväksyi Helcomin strategian vasta vuonna 2009. Venäjän Laukaanjoen ja Gdanskin jätekipsivuorien saastuttavat valumavedet saatiin kuriin 2010-luvulla.

Vuonna 2005 John Nurmisen säätiö perusti ”Puhdas Itämeri” -hankkeen. Samana vuonna paljastui, että Helsingin ja Tallinnan välillä kulkevat Tallinkin matkustajalaivat laskevat jätevetensä keskelle Suomenlahtea. Kohun johdosta varustamo joutui tyhjentämään jätetankkinsa määräsatamien vastaanottopisteisiin. Nurmisen säätiön merkittävin toimenpide on avustusten hankkiminen Pietarin jätevesien puhdistuslaitoksen toimintakuntoon saattamiseksi.

Vuonna 2011 merenkulun turvallisuusjärjestö IMO päätti suojata Itämerta saastumiselta nimittämällä sen erityisalueeksi. Jätetankkien tyhjentämisen ehdoista sopiminen vaati kuitenkin viisi vuotta, koska Itämerellä kulkevat kansainväliset luksusristeilijät eivät suostuneet lopettamaan saastuttamista vapaaehtoisesti. Vasta tämän vuoden huhtikuussa IMO kielsi kaikilta laivoilta, joissa on yli 12 matkustajaa, käymälävesien tyhjentämisen Itämereen. Vielä vuosi sitten asia kaatui Venäjän vastustukseen.

Kielto tulee voimaan kesäkuussa 2019 uusille laivoille ja 2021 nykyisille aluksille, sekä 2023 suoraan Itämeren ulkopuolelta Pietariin tuleville laivoille. Vaihtoehtoina ovat laivoihin asennettavat puhdistuslaitteet, joilla jätevedestä voidaan poistaa typpeä 70 % ja fosforia 80 % ennen tyhjentämistä mereen, tai jätevesien pumppaaminen määräsatamien vastaanottopisteisiin. Rahtilaivoissa tulee olla lippuvaltion hallinnon hyväksymät puhdistuslaitteet.

Jaakko Varimaa
merikapteeni