Valtakunnallinen kouluterveyskysely tuotti Uudessakaupungissa hyvän tuloksen monilla osa-alueilla, esimerkiksi oppilaiden kouluviihtyvyys on parantunut ja nuorten alkoholinkäyttö vähentynyt. Ne ovat molemmat asioita, joista on syytä iloita. Tupakka ja alkoholi eivät ole enää trendikkäitä juttuja suurimmalle osalle nuoria, mutta raittius on.
Kouluviihtyvyyden eteen on tehty töitä Uudessakaupungissa, ja se näkyy tuloksissa positiivisesti. Opettajien ja oppilaiden vuorovaikutus toimii, ja nuoret kokevat tulevansa kuulluiksi.
Kysely antaa aihetta myös jatkopohdiskeluihin. Oppilaiden jaksamisen kannalta huolestuttavaa on tieto siitä, että vain puolet kyselyyn vastaajista kertoi syövänsä aamupalaa. Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaista noin puolet ja lukiolaisista 35 prosenttia ei syö koululounasta. Välipalakioskin antimilla ei voi kuitata lämmintä ruokaa. Terveellistä välipalaa tarjoava kioski on sinänsä hyvä, jos se toimii alkuperäisessä tarkoituksessaan.
Koululaisille tarjotaan tavallista suomalaista ruokaa. Esimerkiksi tämän viikon listalla on hedelmäistä broilerikastiketta, tuorejuustokirjolohta, possua rosepippurikastikkeessa, hernekeittoa ja lihapyöryköitä. Ilmainen kouluruoka keksittiin Suomessa vuonna 1948, ja sitä on maailmalla luonnehdittu upeaksi sosiaalisen innovaatioksi. Muun muassa Englanti uudisti pari vuotta sitten kouluruokailun Suomen mallin innoittamana. Ikävä, jos sen anti jää suurelle osaa lapsia hyödyntämättä.
Ruokailun lisäksi toinen huolestuttava tieto oli hampaiden hoidon laiminlyönti. Tässä asiassa vastuu on erityisesti vanhemmilla, joiden pitää muistuttaa lapsia hampaiden säännöllisen harjaamisen tarpeellisuudesta.