Vanha kansa osasi kierrättää. Kaikki mikä voitiin, käytettiin hyväksi. Räsymatto on tästä hyvä esimerkki. Mattoon leikattiin kuteiksi vanhojen vaatteiden lisäksi kangassäkkejä ja kalastajien vanhoja verkkoja.
Nyt räsymatot ja muut vaatteista tehdyt kierrätystekstiilit ovat nousseet uudelleen suosioon. Siihen vaikuttavat paitsi trendit, muoti ja ympäristöarvot myös vuoden alusta voimaan tullut kaatopaikka-asetus.
Suomessa syntyy tekstiilijätettä yli 50 miljoonaa kiloa vuodessa. Vakka-Suomessa poistotekstiilien määräksi on arvioitu 400 000 kiloa. Ukipolis Oy ja Moniosaajat ry aikovat selvittää, miten niitä voitaisiin hyödyntää teollisessa toiminnassa ja muilla aloilla. Tavoitteena on, että poistotekstiileistä saataisiin kehitettyä kannattavaa ja työllistävää liiketoimintaa.
Suomessa kierrätys on jo mukana monen tekstiili- ja muotialan yrityksen toiminnassa. Kuluttajat arvostavat ekologisuutta, ja ovat valmiita jopa maksamaan siitä. Trashion-sanan (trash=roska ja fashion=muoti) takana oleva designompelija Outi Pyy on yksi uranuurtaja, joka on suunnitellut kirpputori- ja roskislöytöjä menestyksellisellä ja kekseliäällä tavalla.
Uusikaupunkilainen VG-Shipping tekee paistorasvoista ja kalanperkeistä laivojen polttoaineeksi sopivaa bioöljyä ja -dieseliä. Olisi hienoa, jos Hinku-kaupunkimme voisi olla edelläkävijä myös poistotekstiilien hyödyntämisessä. Ensimmäinen kaikelle kansalle sekä yrityksille ja yhdistyksille avoin tapahtuma hankkeen puitteissa on huomenna Moniosaajien tiloissa. Sinne voi mennä paitsi penkomaan tekstiilejä myös ideoimaan, miten tekstiilikierrätyksellä saataisiin luotua työpaikkoja.