Tulevana sunnuntaina vietetään Luonnonkukkien päivää. Pohjoismaisen teemapäivän tarkoitus on edistää kasvien tuntemusta ja tarjota hienoja luontokokemuksia. Opastettuja retkiä järjestetään ympäri Suomea.
Täällä Varsinais-Suomessa sunnuntaita voi viettää vaikkapa ihailemalla merenrantakasveja Turun Ruissalossa. Mynämäellä on retki rautakautisiin ketomaisemiin ja Kaarinassa jalopuulehtoihin. Täydellinen lista ja saapumisohjeet on kerätty Suomen luonnonsuojeluliiton sivuille osoitteeseen sll.fi.
Tänä vuonna päivän teemalaji on yleistäkin yleisempi koiranputki. Tuhannet koiranputket kukkivat valkoisena pitsinä tienpientareilla, niityillä, joutomailla, pihojen laitamilla ja missä vain tilaa on.
Koiranputki saattaa olla tavallinen, mutta silläkin on jännittävät puolensa. Täällä Etelä-Suomessa se kasvaa vain ihmisasutuksen tuntumassa. Metsistä ja soilta se puuttuu. Sen alkuperää ei tarkkaan tunneta, mutta luultavasti koiranputki on nokkosen tapaan muinaistulokas. Se lienee saapunut Suomeen maanviljelyn yleistymisen myötä vuosisatoja sitten.
Kuten nokkosella, myös koiranputkella on omat, salamyhkäiset alkuperäisasukkaansa. Pohjois-Suomen lehdoissa, puronvarsilla ja tunturikoivikoissa kasvaa luonnonvaraista koiranputkea – on kasvanut jo vuosituhansia. Se lienee eri kantaa kuin asuttujen alueiden putki.
Harmi kyllä alkuperäistä koiranputkea ei voi päältä päin erottaa tulokkaasta. Nokkosen kohdalla se on helppoa: alkuperäinen pohjannokkonen ei polta.
Koiranputki on kaunis, muttei aivan ongelmaton. Se on viime vuosikymmeninä yleistynyt nopeasti ja pahentaa muiden niitty- ja ketokasvien ahdinkoa tukahduttamalla ne alleen.
Syy on maatalouden muutoksissa. Ennen karja piti huolen siitä, että maistuva koiranputki pysyi kurissa laidunmailla. Koska lehmät vietiin laitumille teitä pitkin ajaen, ne popsivat kulkiessaan myös tienpientareiden koiranputkia.
Ei keskikesän pitsinen kukkapaljous silti hyödytön ole. Mehiläistarhureille koiranputki on arvokas mesikasvi. Se kelpaa myös kasvivärjäykseen: villalanka saa koiranputkiliemessä kauniin lämpimänkeltaisia sävyjä. / Maija Karala