
Luonto
Maija Karala
Paarmat ovat monen mielestä aurinkoisten kesäpäivien viheliäisin riesa. Edes silmien kauniit sateenkaarivärit eivät riitä lepyttämään, kun paarma surahtaa iholle ja leikkaa terävillä suuosillaan kivuliaan haavan.
Paarmakaan ei pure kiusallaan, vaan välttämättömyyden pakosta. Kuten hyttysillä, myös paarmoilla vain naaras juo verta. Se tarvitsee proteiinia munien tuottamiseen. Suurisilmäiset koiraat sen sijaan tyytyvät kukkien meteen. Heikommilla suuosillaan ne eivät saisi ihoa rikki, vaikka haluaisivatkin.
Paarmoja on Suomessa suunnilleen saman verran kuin hyttysiä, noin 37 lajia. Tavallisimmin ihmisten kiusana ovat kolme yleisintä: sokko-, suppu- ja hevospaarma.
Hevos- eli nautapaarma ei ole saanut nimeään siitä, että se olisi hevosen kokoinen, vaikka voi uhrinsa kauhistuneissa silmissä siltä näyttääkin. Se on yksi Suomen suurimmista kärpäslajeista ja voi kasvaa yli kahden sentin mittaiseksi. Nimi tulee siitä, että laji on erityisen kiusallinen laitumella olevan karjan riesa.
Muut kaksi lajia ovat hillitymmän kokoisia. Sokkopaarmalla on erityisen koreat, sateenkaarenhohtoiset silmät ja levossa kolmiomainen olemus, koska siivet sojottavat ruumiin sivuille. Suppupaarma puolestaan pitää siipiään supussa ruumiin sivuilla ja on olemukseltaan harmahtava.
Veriaterian saanut paarmanaaras etsiytyy veden ääreen ja laskee munaryppäänsä rantakasvillisuuteen. Sieltä kuoriutuvat toukat pääsevät helposti vesien pohjaliejuun.
Paarman toukat ovat valkoisia, matomaisia ja vaikuttavat jokseenkin avuttomilta, mutta ne ovat näppäriä petoja. Ne syövät suihinsa erilaisia hyönteistoukkia, matoja ja nilviäisiä, joita liejun seasta löytävät.
Paarmojen hyökkäyksiltä on vaikeaa välttyä muuten kuin pysyttelemällä poissa sieltä, missä niitä on eniten, eli paahteisilta paikoilta vesien läheisyydestä. Harmi kyllä juuri siellä suomalaisetkin kesäkaudella viihtyvät. Vaaleisiin vaatteisiin pukeutuminen voi kuitenkin auttaa. Etenkin musta ja sininen vetävät paarmoja puoleensa kuin magneetti.
Hyödyttömiä luontokappaleita paarmatkaan eivät tietenkään ole. Ne ovat arvokasta ravintoa hyönteissyöjille, kuten pikkulinnuille, pääskyille ja sudenkorennoille.
Etenkin musta ja sininen vetävät paarmoja puoleensa kuin magneetti.