Uudessakaupungissa on saatu valmiiksi kaupungin tulevaisuuden kannalta erittäin tärkeä projekti: kiinteistöjen kunnon, toimivuuden ja tarpeellisuuden arviointi.
Tehtävä ei ole ollut aivan helppo, sillä kaupungilla on 139 kiinteistöä, joissa pinta-alaa on yhteensä 120.000 kerrosneliömetriä. Kaupunki on tehnyt hommana omana työnä, ja sitä on tehty muiden töiden ohessa. Ei siis ihme, että toimeksiannon saaminen maaliin on kestänyt.
Kaupungin päättäjillä on niinsanotun salkutuksen jälkeen hyvät eväät ryhtyä pohtimaan, missä järjestyksessä ja miten rakennuksia ryhdytään korjaamaan. Puntaroitava on myös olemassaolevien rakennusten toimivuus nykyisessä käytössä ja mahdollinen uudisrakentamisen tarve.
Kaupungin talous on viime aikoina mukavasti elpynyt, ja investointeihinkin on nyt rahkeita eri tavalla kuin vielä muutama vuosi sitten. Selvää kuitenkin on, että kaikkia ei voida toteuttaa kerralla. Työ on laitettu osittain alulle jo projektin aina esimerkiksi uimahallin osalta. Entinen nuorisotalo otettiin äskettäin pois pois myynnistä ja siitä kehitetään kierrätys- ja työllistymiskeskus.
Julkisten rakennusten kosteusongelmista on tullut todellinen riesa viime aikoina. Myös Vakka-Suomessa tästä on monia esimerkkejä. Muun muassa kouluja on kunnostettu ja jopa kokonaan purettu homeongelmien vuoksi. Uudessakaupungissa tehdyssä kartoituksessa ei tullut esille mitään akuuttia isoa ongelmaa.
Päättäjillä on edessään melkoinen työsarka asettaessaan hankkeita tärkeysjärjestykseen. Mietittävänä ovat niin käyttöaste kuin kulttuurihistoriallinen merkityskin ja tietysti se, kuinka välitön tarve kunnostamiselle on.
Päättäjillä on edessään melkoinen työsarka asettaessaan hankkeita tärkeysjärjestykseen.