Luonto
Maija Karala
Koreat, punamustat amiraaliperhoset lentävät parhaillaan. Amiraalien kesäsukupolvi vetelee jo viimeisiään, mutta niiden jälkeläiset nousevat siivilleen heinäkuun lopulla. Ne tuovat väriä maisemaan ehkä vielä syys-lokakuussakin, jos säät pysyvät aurinkoisina.
Amiraali näyttää suomalaisittain eksoottiselta, ja sitä se onkin. Se ei nimittäin yleensä talvehdi Suomessa. Amiraalit lentävät meille kesällä jotain. Mutta mistä, ja palaavatko ne syksyllä takaisin kotiin? Se pysyi pitkään arvoituksena.
Tutkijat ovat onnistuneet selvittämään, että ainakin osa Euroopan amiraaleista lähtee varhaiskeväällä liikkeelle Pohjois-Afrikasta. Ne muuttavat pohjoiseen kuin linnut – tai ei ihan.
Itse muutto tapahtuu korkealla voimakkaiden ilmavirtojen vietävänä. Naarasamiraalit laskeutuvat aika-ajoin maan tasalle munimaan. Niiden toukille sopivia nokkosia ja ohdakkeita ei yleensä tarvitse kaukaa etsiä. Päätepysäkki on siellä, missä perhonen sattuu vanhuuttaan tai pedon suuhun kuolemaan. Seuraava sukupolvi jatkaa matkaa, kunnes kesäkuun aikana toinen tai kolmas amiraalipolvi saavuttaa Pohjoismaat.
Syksyn häämöttäessä seuraava amiraalien sukupolvi tietää – ehkä lyhenevien päivien tai viilenevän sään ohjaamana – ottaa suunnan kohti etelää. Näin alkaa paluumuutto.
Osa perhosista jää yrittämään talvehtimista ja yleensä menehtyy pakkasiin. Poikkeuksiakin on: toissa keväänä Etelä-Suomessa lenteli ilmeisesti talvehtineita amiraaleja. Ilmaston lämmetessä yhä useampi vaellusperhonen voi jäädä asumaan.
Ainakin suurin piirtein näin amiraalien vuodenkierto kulkee. Hyönteismuuttojen yksityiskohdat ovat kuitenkin yhä hämärän peitossa. Hauraisiin, keveisiin perhosiin ei voi kiinnittää lähettimiä tai edes tunnistusrenkaita.
Tulevaisuudessa ehkä keksitään niin pieniä seurantalaitteita, että perhonenkin jaksaa niitä kantaa. Sitä odotellessa täytyy kunnioittaa amiraalia. Paitsi, että se on tuhansia kilometrejä taittava sinnikäs lentäjä, se on myös onnistunut säilyttämään salaisuutensa, vaikka sitä on ihmetelty läpi länsimaisen tieteen historian.