Mistä olet kotoisin? Tämä kysymys kuullaan usein, kun toisilleen tuntemattomat kohtaavat. Kotiseutu ei ole käsitteenä hävinnyt, vaikka elämme globaalissa maailmassa. Entiseen verrattuna kotiseutu mielletään kuitenkin laajemmin: se ei ole kaupunki tai kylä, jossa olet viettänyt lapsuuden tai nuoruuden, vaan paikka, jonne olet asettunut. Joillekin se merkitsee kotitaloa, toisille kotiseutu on omien korvien välissä ja sijaitsee siellä, missä kulloinkin sattuu asumaan.
Suomalaisista suuri osa asuu nykyään kaupungeissa, mutta elämä maaseudulla on alkanut uudella tavalla kiehtoa paluumuuttajia ja luonnonläheistä asumista arvostavia ihmisiä. Myös yhteisöllisyys houkuttelee perustamaan kodin kyliin.
On kulunut vuosi siitä, kun 600 asukkaan Pyhämaan Luoto valittiin Varsinais-Suomen Vuoden kyläksi. Tänä vuonna voitto meni Taalintehtaalle. Molempia paikkoja yhdistää meri. Meren äärellä asuvat ovat tottuneet lähtemään, mutta maailmalta on palattu myös takaisin. Molemmissa yhteistä ovat myös aktiiviset ihmiset ja asukkaat, jotka haluavat tehdä työtä kotiseutunsa hyväksi.
Kyliin asettuneet ihmiset kulkevat vastavirtaan kaupungistumisilmiön kanssa, ja useimmat heistä tekevät sen omasta tahdostaan. Heille pienessä yhteisössä asuminen on elämäntapa. Se merkitsee sen tosiasian hyväksymistä, että kaikki palvelut eivät sijaitse kävelymatkan päässä, mutta vastapainoksi maaseudulla asuva saa paljon monia muita asioita. Ei tarvitse jonottaa ja seisoa ruuhkissa.
Keskittäminen on päivän sana, mutta toki löytyy toisenlaisiakin esimerkkejä. Esimerkiksi Nousiaisten Valpperin kylä sai viikonlopun tapahtumassa tunnustusta onnistuneesta uuden kyläkoulun rakennushankkeesta.