Vanha vitsi kolmesta kaveruksesta, jotka soutivat saareen viettämään kaunista kesäpäivää. Joka miehellä mukana pullo kevyttä, pehmeän täyteläistä kotimaista kesäjuomaa, saman vuoden vuosikertaa, bouquet ehkä hieman kehittymätön, Alkon tuotenumero 000132: Koskenkorva.
Soudettaessa keskusteltiin siitä, miten juoma nautittaisiin. Äänin 2-1 päätettiin, että kaikkia pulloja ei avata heti, vaan korkataan ensin yksi, joka juodaan, sitten muut. Vähemmistöön jäi ensimmäisen pullon omistaja.
Rantaan tultua äänestettiin taas. Äänin 2-1 päätettiin nyt hyväksyä vähemmistöön jääneen kaverin alkuperäinen ehdotus, että kukin juo omasta pullostaan. Jostakin syystä kaveri ei enää ollutkaan ensimmäisen ehdotuksensa takana, vaan häiriköi taas ja äänesti vastaan. No, demokratia toimi.
Tämäntyyppistä on alkoholipoliittinen keskustelu Suomessa, keskustelijoina pääasiassa kaksi ryhmää: kieltolain kannattajat ja verottajat. Ja intressit ovat yhteneväiset. Kieltolakimielisten strategiana on, että ongelmakäyttäjiin vaikutetaan parhaiten verottamalla koko kansaa – ja verottajallehan se sopii.
Taustaksi pieni tieto, että Suomessa kuolee vuosittain noin 52 000 henkilöä, näistä noin 1 500 alkoholisairauksiin ja – myrkytyksiin. On se paljon, mutta jokainenhan johonkin kuolee.
Kun Suomi vuoden 1995 alusta liittyi Euroopan Unioniin, Suomi sai (?) neuvoteltua viiden vuoden siirtymäajan alkoholin matkustajatuonnin vapauttamiselle. Ajatuksena tietysti, että siirtymäaikana Suomi voisi asteittain laskea alkoholin verotusta lähemmäs eurooppalaista tasoa niin, että siirtymäajan päättyessä ei tulisi ongelmia. Mitä tapahtui? Siirtymäajan kuluessa ei mitään. Verottajanäkökulma toimi: koko siirtymäajalta veroa kerättiin maksimimäärä. Tämä ei ollut yllättävää, sillä siirtymäaikaa eivät Brysselissä neuvotelleet sosiaali- tai terveysviranomaiset, vaan valtiovarainministeriö.
Siirtymäajan päättyminen ja Viron liittyminen EU:hun 1.5.2004 aiheuttivat sitten toimenpiteitä. Alkoholin verotusta laskettiin rajusti matkustajatuonnin rajoittamiseksi. Seurauksena oli sekä kotimaan myynnin kasvu, että matkustajatuonnin lisäys. Toki siitä aiheutui haittoja ja niistä saamme edelleen kärsiä. Kun alkoholisairauksien kehittyminen vaatii parinkymmenen vuoden aktiivisen harrastamisen, haittojen pitäisi tulla näkyviin suunnilleen nyt, vaikka ns. asiantuntijat havaitsivat niitä jo noin viikossa.
Alkoholin kulutus on Suomessa ollut laskussa jo kymmenisen vuotta. Kieltolakihenkiset asiantuntijat pitävät tätä alkoholipolitiikan – siis verotuksen – tehokkuuden osoituksena. Erittäin tehokasta se on ollutkin. Vaikutukset näyttävät ulottuvan jopa yli Suomen rajojen: suurissa viinimaissa Ranskassa ja Italiassa alkoholin kulutus on laskenut jo useita kymmeniä vuosia. Siis jopa ennen Suomen veropäätöksiä. Kyllä verotus on tehokasta!
Raimo Korhonen