Luonto
Maija Karala
Moniväriset linnut ja karismaattiset nisäkkäät vievät leijonanosan luontoharrastajan huomiosta. Tosiasiassa ne ovat vain jäävuoren huippu. Suomen luonnon monimuotoisuus elää enimmäkseen hiljaiseloa metsän kätköissä, etenkin lahopuissa.
Suomen luonto on maailman mittapuulla yksipuolinen, ja se on kartoitettu paremmin kuin ehkä missään muualla – paitsi kenties naapurimaassamme Ruotsissa. Voisi luulla, että se tunnetaan jo hyvin.
Ja kattia kanssa! Uusi Metsän salainen elämä -kirja (Gaudeamus 2016) kertoo, kuinka suomalaiset luonnontutkijat tekevät jatkuvasti tieteelle uusia löytöjä. He kuvaavat uusia lajeja, löytävät niitä satojen kilometrien päästä aikaisemmin tunnetuista elinpaikoista ja selvittävät salamyhkäisiä elintapoja.
Kirja liittyy Putte-tutkimusohjelmaan (Puutteellisesti tunnetut ja uhanalaiset metsälajit), jota on vuodesta 2003 saakka rahoittanut ympäristöministeriö. Ohjelman puitteissa sadat eri lajiryhmien asiantuntijat ovat talsineet tuhansia kilometrejä suomalaisissa metsissä. He selvittävät, millaisia lajeja Suomessa oikein elää ja mitä niille kuuluu.
Kirjassa joukko asiantuntijoita kertoo tarinoita kukin omasta työstään ja kohteena olevista eliöistä. Keskipisteeseen nousee lahopuu, pohjoisen metsän monimuotoisuuden huipentuma.
Lahopuun sisällä ja pinnalla elävät sienet: käävät, orvakat, nahakat, vinokkaat, hytykät ja monet muut. Osa lahottaa tietynlajista tai -kokoista puuta, osa ainoastaan toisen sienen jo lahottamaa puuainesta. Eräät loisivat muilla sienillä.
Sienirihmaston pehmittämää puuta syövät kovakuoriaisten ja pistiäisten toukat: lahokeijut, häröt, närviäiset, salasyöjät ja sahiaiset. Niillä puolestaan loisivat sadat pistiäislajit.
Sienillä tanssahtelevat lattajalkakärpäset ja sienisääsket. Puunrungon pinnalla kasvavat sammalet ja jäkälät, ja niiden lomassa mönkivät limasienet. Puunkuoren alta voi vielä löytää muutaman millin mittaisen, mutta sitäkin vaikuttavamman valeskorpionin.
Ilman näitä maan hiljaisia eivät isot ja karismaattiset eläimet voisi elää eivätkä puut kasvaa. Lahopuun elämä on oleellinen lenkki elämän kiertokulussa. Niiden kirjavat elintavat ja oudot piirteet ovat kiehtovia itsessäänkin sille, joka malttaa katsoa oikein läheltä.