Suomen kaikkien aikojen suurin nettiarpavoitto osui syyskuussa Uuteenkaupunkiin. Voin heti sanoa, että se en ollut minä. Kokeilin kyllä heti uutisesta kuultuani samaa arpaa, tosin pienemmällä panoksella, ja yllätyksekseni voitin. Kymmenen euroa, mutta kuitenkin.
Suuret voitot eivät ole koskaan osuneet kohdalleni. Eivätkä kovin usein pienetkään.
Suuri osa suomalaisista lottoaa joka lauantai ja melko usein minäkin. Lisäksi silloin tällöin sijoittelen ykköset, ristit ja kakkoset paikoilleen vakioveikkauksessa ja satunnaisesti yritän onneani monivedoissa, joissa pitää tietää 3–5 ottelun lopputulokset. Vaikka urheilu on aina ollut lähellä sydäntä, eivät tulokset tahdo osua. Yhden ottelun tuloksen saa välillä osumaan, mutta jo kaksi on liikaa.
Suuret kertoimet houkuttelevat ja saavat haaveilemaan isoista poteista. Viime viikolla pohdin, että jos TPS voittaa JYPin 3–2 ja Tappara kaataa alavireisen Kärpät 5–0, nousee kerroin jo satoihin tuhansiin. Jos siis kaksi ensimmäistä kohdetta on mennyt oikein. Eiväthän nuo tulokset paljoa heittäneet ja kolmaskin osui lähelle. Neljäs meni kuitenkin täysin metsään.
Rahan lisäksi veikkaaminen tuo urheiluun toisenlaisen jännityksen. Viime hetken osuma tyhjään maaliin voi muuttaa tappion voitoksi tai sitten lappu lentää roskiin. Muistan edelleen, kun joskus teini-ikäisenä olin lähellä voittaa muutaman markan Formula 1 -superkaksarissa. Mika Häkkinen johti ja Giancarlo Fisichella oli yllättäen toisena vain muutama kierros ennen maalia. Sama kaksikko oli omassa lapussani, mutta sitten italialainen pyörähti ja menetti kakkossijansa. Minä taas menetin karkkirahani.
Tiedän, että joillakin pelaaminen voi karata ns. hanskasta varsinkin netissä, jossa rahojensa tuhlaaminen on tehty todella helpoksi. Onneksi yöaikaan rahaa ei voi siirtää omalta tililtä pelitille, jolloin baari-illan jälkeiset voiton tavoittelut jäävät tekemättä, mutta kansainvälisillä pelifirmoilla tuskin on tällaista estettä.
Mitä sitä edes tekisi, jos tilille pamahtaisi muutama sata tuhatta tai jopa miljoona euroa? Ensimmäinen tylsä vastaus lienee, että maksaisin lainat pois. Sitten rientäisin tutustumaan uusiin kulttuureihin.
Pari vuotta sitten 57 miljoonan euron Eurojackpot-voitto osui akaalaiselle kymmenen hengen työporukalle. Heistä seitsemän tuli vielä seuraavana aamuna töihin, mutta tarinan mukaan lopulta jokainen jätti työnsä yrityksessä. Toisaalta kerrotaan myös amerikkalaisesta lottomiljonääristä, joka palasi takaisin leikkaamaan urheilukentän nurmikkoa, kun aika kävi pitkäksi.
Jotenkin on vaikea kuvitella, että miljonäärinä aika kävisi pitkäksi, mutta ilmeisesti sekin on mahdollista. Haaveilla saa aina, mutta todennäköisyys tällaiselle murheelle lienee minimaalinen.
Risto-Matti Kärki
tuottaja