Valtakunnallisen kouluterveyskyselyn mukaan 65 prosenttia koulukiusaamista kokeneista nuorista tunsi, etteivät koulun aikuiset puutu kiusaamiseen. Kyselyyn vastanneista uusikaupunkilaisnuorista tätä mieltä oli 80 prosenttia. Vastaajissa oli sekä koulukiusattuja että -kiusaajia.
Lapsiasianvaltuutettu Tuomas Kurttila pitää lukuja hälyttävän korkeina. Sillä, että nuori kokee jäävänsä vaikeuksissa ilman aikuisen tukea, voi olla hyvin kauaskantoiset seuraukset. Yksi näkyvimmistä on turvautuminen omankäden oikeuteen. Toisaalta ilman apua jäävät nuoret oppivat, että täällä jokainen auttaa vain itseään, olit sitten kiusattu tai kiusaaja. Henkinen kylmyys kasvaa.
Kurttila toivookin, että kouluissa opettajat ja oppilaat keskustelisivat nykyistä enemmän. Esimerkiksi kouluterveyskyselyn tulosten käyminen läpi yhdessä tarjoaisi hyvän pohjan arvokeskusteluille. Mikä meidän koulussa on hyvää, mikä huonoa ja miten tilannetta olisi mahdollista parantaa? Näin nuoret joutuisivat pohtimaan myös sitä, mikä on heidän vastuunsa.
Tuomas Kurttila myös näkee, että kouluissakin suurin puute on aikuisen ajasta, ei tietokoneista tai tiloista. Opettajat ovat ylikuormittuneita, eikä aikaa lapsen tai nuoren kiireettömään kohtaamiseen ja kuuntelemiseen oikein ole. Yhtenä ratkaisuna ongelmaan Kurttila esittää nuorisotyön ottamisen mukaan kouluarkeen.
Se, että lapsia ja nuoria kuullaan yleensäkin liian vähän heitä koskevissa asioissa on Kurttilan mielestä puute, joka pitäisi pian korjata. Hän muistuttaa, että lapsilla ja nuorilla on usein tuoreita, jalostuskelpoisia ideoita, eikä kysyminen maksa mitään.