Perhepäivähoitoa on järjestetty Suomessa 50 vuotta ja Uudessakaupungissa tätä merkkipaalua juhlistettiin viime lauantaina. Kodinomainen kunnallinen päivähoito tuli osaksi kaupungin perhepolitiikkaa vuonna 1974.
Kunnallisneuvos Helena Vartiainen kertoi juhlassa, että Uusikaupunki oli 80-luvun alussa päivähoidon edelläkävijä koko maassa. Pontimena päivähoitopaikkojen järjestämiseen oli kaupungin ripeä teollistuminen. Saab työllisti autotehdasta ja päivähoitopaikoista oli kova tarve.
Perhepäivähoito on säilyttänyt paikkansa osana varhaiskasvatuksen palveluja. Lisäksi tarjolla on hoitoa päiväkodeissa ja ryhmäperhepäiväkodissa. Myös vuorohoidolle on kysyntää.
Tänä vuonna vauvoja arvioidaan syntyvän Uudessakaupungissa viime vuotta vähemmän. Kysymys ei ole vain paikallisesta ilmiöstä, vaan sama tilanne on monissa Suomen kunnissa. Syntyneiden määrä on vähentynyt Suomessa jo viitenä vuonna peräkkäin. Alhaisempi syntyvyys oli viimeksi vuonna 1868.
Väestöliiton tuoreimman Perhebarometrin tutkimusten mukaan syntyvyyden laskua selittävät muun muassa muutokset nuorten asenteissa. Yhä useampi suomalainen kertoo toivovansa korkeintaan yhtä lasta ja myös lapsettomuuden ihanne on yleistynyt. Lapsiperheiden asemaa voidaan parantaa vanhempainvapailla, lapsilisillä ja työelämän joustoilla, mutta ne eivät yksin vaikututa yksilöiden perhesuunnitteluun.
Uudessakaupungissa työllisyystilanne on parantunut huomattavasti viime aikoina, ja kaupungissa on avoimia työpaikkoja.Tarvetta laadukkaalle ja perheiden erilaiset tarpeet huomioon ottavalle päivähoidolle on siis tulevaisuudessakin.