Suomalaiset koululaiset liikkuvat liian vähän. Tämä on fakta, joka on osoitettu monissa tutkimuksissa, ja sitä ei ole syytä kyseenalaistaa. Monissa perheissä tieto saattaa silti askarruttaa, varsinkin, jos lapset harrastavat aktiivisesti liikuntaa ja urheilua vapaa-ajallaan. Eikö riitä, että nuori pelaa jääkiekkoa, korista, salibandyä tai jotain muuta?
Olennaista terveyden kannalta on liikunnan säännöllisyys, joka toteutuu paitsi harrastusten myös hyötyliikunnan avulla. Uudessakaupungissa meneillään oleva Liikkuva -koulu -ohjelma on oivallinen työkalu lisätä arkiliikuntaa. Tavoite on nousta pulpetista mahdollisimman usein. Tätä tukee myös uusi opetussuunnitelma, joka kannustaa kouluja uusiin työtapoihin, jotka vievät oppilaita ulos luokasta.
Jo kevyt liikkuminen raittiissa ilmassa edistää oppimista, muistin toimintaa ja ylipäätään koulumenestystä. Liikkuvissa kouluissa tehdään paljon yhdessä ja otetaan oppilaat mukaan suunnitteluun.
Lokalahdella hyvä oivallus on pitää yksi pidempi välitunti päivässä. Hyvä tapa saada päivään askelia on kulkea kouluun kävellen tai pyöräillen, jos mahdollista.
Liikuntasuositus peruskouluikäisille on vähintään 1–2 tuntia reipasta liikuntaa joka päivä. Liikunnan lisäämistä ei ole vaikea toteuttaa, mutta ruutuajan rajoittaminen kahteen tuntiin päivässä onkin jo kovempi haaste vanhemmille. Tässä asiassa perheiden kannattaa vaihtaa kokemuksiaan ja jakaa vinkkejä jo senkin vuoksi, että nuoret itse vetoavat taatusti vanhaan tuttuun perusteluun: kaikki muutkin saavat käyttää kännykkää tai tietokonetta koko ajan.