Luonto
Maija Karala
Vaahteran komeita ruskavärejä täplittävät usein mustat laikut, kuin joku olisi roiskinut lehdille tervaa. Tänä vuonna niitä on vähänlaisesti, mutta joskus hyvinkin runsaasti. Laikkujen ihmettely vie kokonaisen uuden elämänmuodon jäljille. Ne ovat lehdillä kasvavia sieniä.
Vaahteralla elävän sienilajin nimi on osuvasti vaahterantervatäplä. Se on vain yksi monista tervatäpläsienistä, joista kukin elää omalla isäntäkasvillaan. Esimerkiksi pajuntervatäplä aiheuttaa samantapaisia laikkuja pajunlehtiin. Näin syksyllä voi monillakin kasveilla nähdä merkkejä erilaisista loisivista sienistä.
Tummat laikut syntyvät tervatäpläsienen vieri vieressä tököttävistä, mikroskooppisista itiöemistä. Sieni kuuluu kotelosieniin, eli se on etäistä sukua esimerkiksi korvasienelle. Vaikka kaksikkoa ei päältä päin sukulaisiksi uskoisi, molemmilla on samanlaiset mikroskooppiset itiökotelot, joista koko sieniryhmä on saanut nimensä. Samanlaisia itiökoteloita voisi mikroskoopilla bongata myös jääkaapin homejuustosta.
Tervatäpläsienen laikut syntyvät jo kesällä, mutta ne ovat aluksi keltaisia tai vaaleanvihreitä, eikä niihin aivan helposti kiinnitä silloin huomiota. Syksyn mittaan ne tummenevat ruskeiksi ja lopulta mustanpuhuviksi, ennen kuin on lehtien putoamisen aika.
Vielä silloinkaan tervatäpläsienen itiöt eivät ole kypsiä. Ne kypsyvät vasta keväällä, ja leijailevat silloin ilmavirtojen mukana jo osittain maatuneista lehdistä. Itiöt eivät matalista lähtökohdistaan yleensä matkaa kovinkaan kauas.
Usein itiöt osuvat samaan vaahteraan, jossa edellinen sukupolvikin kasvoi. Koska ne tulevat alhaalta käsin, tervatäpläsienen laikkuja näkee eniten alaoksien lehdillä. Vaahteranlehdelle päästyään itiöt itävät sienirihmoiksi, ja sama kierros alkaa alusta.
Tervatäpläsieni on periaatteessa loinen, mutta mitään mainittavaa haittaa siitä ei vaahteraisännälleen ole. Monien mielestä täplikkäät syyslehdet ovat peräti kauniita.
Jos sienen leviämistä omassa pihavaahterassa kuitenkin haluaa hillitä, sen elinkierron tunteminen tarjoaa helpot konstit. Kun vaahteranlehdet haravoidaan syksyllä pois ja kompostoidaan etäällä puista, keväällä vapautuvat itiöt eivät pääse uusiin lehtiin.