Suomella on naapureina lännessä ja pohjoisessa Ruotsi ja Norja. Itänaapurina meillä on Venäjä. Etelänaapurinamme on Viro. Rohkenen väittää, että kuluvan vuoden aikana on suomalaisessa mediassa ollut esillä meidän itänaapurimme kovin usein. Ikävä kyllä en muista yhtä lukuunottamatta yhtään myönteistä Venäjä-uutista. Negatiivisia on kyllä ollut riittävästi.
Tuo myönteinen itänaapuriuutinen oli Venäjän lupaus huolehtia siitä, että heiltä ei enää tulisi pakolaisia pohjoisten rajanylityspaikkojen kautta Suomeen. Se lupaus on pidetty ja jatko näyttää miten tilanne kehittyy.
Suomen talouteen vaikuttavat edelleen Venäjää vastaan tehdyt EU-pakotteet ja venäläisten vastapakotteet. En tiedä onko tällä ollut vaikutusta Suomesta tapahtuvaan matkailuun itänaapuriimme. Syyskuussa totesin Allegro-junan olevan aikaisempaa lyhyempi ja ainakaan Viipurissa ei meidän ryhmämme lisäksi ollut juurikaan suomalaisturisteja. Uuden, nopean ja hyvin toimivan junayhteyden jatko ei näytä kovin lupaavalta.
Venäjän sotilasoperaatio – ilmavoimien pommitukset Syyriassa – ovat jatkuneet. Maaliskuussa lehdet kertoivat Putinin arvioineen Syyria-operaation olleen hyvää harjoitusta. Puolessa vuodessa oli kuluja aiheutunut runsaat 400 miljoonaa euroa.
Torstaina 6. lokakuuta olivat uuden kirjan johdosta MTV3:n Huomenta Suomi ohjelmassa haastateltavana ministeri Jaakko Iloniemi ja emerituspäätoimittaja Tapani Ruokanen. Yhdessä presidentti Martti Ahtisaaren kanssa he olivat julkaisseet kirjan ”Miten tästä eteenpäin”.
Jaakko Iloniemen arvio arvaamattomasta Venäjästä oli suomalaisten kannalta hyvin yksinkertainen ”pää kylmänä ja ruuti kuivana”. Lisäksi Iloniemi totesi, että Nato suojaa jo pelkällä olemassaolollaan.
Jukka Tarkka kirjoitti kirja-arviossaan: ”Kun Martti Ahtisaari, Jaakko Iloniemi ja Tapani Ruokanen syventyvät turvallisuuden perusasioihin, lukija joutuu hieraisemaan silmiään kerran jos toisenkin. Kukaan ei pysty arvioimaan missä asennossa maa on, kun tästä kirjasta nouseva pöly laskeutuu.” (HS 5.10.2016)
Alkusyksyksyllä meillä kohistiin Ulkopoliittisen instituutin julkaisemasta Venäjä-raportista ”Venäjän muuttuva rooli Suomen lähialueilla”. Poliitikot – Sirkka-Liisa Anttila ja monet muut – tuomitsivat raportin välittömästi. Nyt muutama viikko raportin julkistamisen jälkeen on vaikeata ymmärtää poliitikkojen nostamaa kohua.
Lokakuun ensimmäisellä viikolla Suomi havaitsi ja tunnisti kaksi venäläishävittäjien tekemää ilmatilamme loukkausta. Tapahtumien ja tunnistusvalokuvien tultua julkisuuteen kiirehti Venäjä välittömästi kiistämään Suomen ilmatilan luokkaamisen. Vastaavalla tavalla Neuvostoliitto kiisti Mainilan laukausten ampumisen syksyllä 1939. Naapurimme pelaa kovaa peliä.
Lauri Väättänen
Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri, joka seuraa maanpuolustusta ja turvallisuuspolitiikkaa.