Juhliva kaupunki

0

Kun Uusikaupunki vuonna 1817 täytti 200 vuotta, meinasi tapahtuma ihan mennä kuntalaisilta sivu suun. Vasta huhtikuun alussa oli joku aktiivinen kaupunkilainen esittänyt maistraatille, että tuollainen juhlapäivä olisi tulossa ja sitä voisi jotenkin juhliakin. Aloite herätti epäilyksiä, mutta kaupunginarkistosta oli kuitenkin kaivettu esiin kuninkaan allekirjoittama privilegiopergamentti, joka oli asian todistanut. Nopeasti päätettiin sitten järjestää juhlat ainakin kaupungin porvaristolle, joka pitikin tanssiaiset kyseisenä juhlapäivänä.

Sata vuotta myöhemmin, vuonna 1917 juhlittiin jo vähän enemmän. Aikakausi ei ollut kovin juhlavaa, kaupungissa oli köyhyyttä ja nälänhätääkin, eikä maailmantilanne muutenkaan ollut kovin vakaa. Juhlat päätettiin kuitenkin järjestää. Seurakunta piti juhlajumalanpalveluksen ja kaupunki mm. iltajuhlan kaupunkilaisille. Koulussa juhlittiin ja köyhiäkin avustettiin. Kaupunkilaiset toimivat myös yhdessä. Lähes kaikki pääkatujen rakennukset koristeltiin juhlapäivänä erilaisin juhlalipuin, -viirein, -vaakunoin ja havukranssein. Katujen varsille rakennettiin myös erilaisia juhlaportteja. Sata vuotta sitten juhla keskittyi pääasiassa varsinaisen huhtikuisen juhlapäivän ympärille.

Nyt olemme jälleen juhlavuoden kynnyksellä. Kaupungin 400-vuotisjuhla toivottavasti koskettaa meitä kaikkia uusikaupunkilaisia. Kun kaksisataa vuotta sitten pidettiin tanssiaiset, sata vuotta sitten juhlittiin ehkä viikon ajan, meinataan tulevana vuonna juhlia koko vuosi. Meillä kävi nimittäin tuuri. Sillä samaan aikaan kaupunkimme kanssa myös itsenäinen satavuotias Suomi juhlii. Koko valtakunnan juhlavuoden teemana on ”yhdessä”. Samaa teemaa on sovellettu myös Uudenkaupungin juhlavuoteen. Ajatus on ollut, että kaupunkilaiset, yhdistykset ja yritykset tekevät juhlavuoden keskenään – yhdessä.

Toki kaupunkiorganisaatio ja sen eri yksiköt järjestävät kukin juhlaan liittyvää ohjelmaansa. Ja toki torilla pidetään kansanjuhlaa, kutsutaan tärkeitä vieraita vastaanotoille, vietetään juhlavaa Suomen satavuotisjuhlaa yms. Mutta pääosassa juhlavuonna tulevat olemaan kaikki kaupunkilaiset. Siis me itse. Meistä jokaisesta riippuu se, tuleeko vuodesta sellainen, jonka me ja lapsemme muistamme myöhemminkin. Meistä riippuu se, tuleeko vuodesta sellainen, jonka myös historiankirjat, tai mitkä välineet ne silloin ovatkin, kertovat. Jotain pysyvämpääkin tulee aivan varmasti myös jäämään kaupunkiin tästä juhlavuodesta. Minä itse haaveilen olevani se kaupunkilainen, joka ottaa ensimmäisen valokuvan mahdollisen vaakunalla varustetun kaivonkannen päällä. Meillä kaikilla on siis omat haaveemme juhlavuodesta.

Juuri sinunkin on siis syytä miettiä, mitä sinä voisit tehdä, että Uudenkaupungin juhlavuosi onnistuisi. Kaupungin tapahtumakalenteri on tulevana vuonna täynnä erilaisia tapahtumia. Osa on suurempia, osa pienempiä. Moni tapahtumista kokoaa kuitenkin yhteen kaupunkilaisia, tekemään yhdessä erilaisia asioita. Siinä taitaa olla tulevan juhlavuoden oleellisin haaste.

Ensimmäinen mahdollisuus tähän yhdessä tekemiseen ja kokemiseen tulee uudenvuodenaattona. Silloin meidät kaikki on kutsuttu aloittamaan juhlavuotta Kaupunginlahden pohjukkaan iltakuudelta. Nähdään siellä.

Mari Jalava
museonjohtaja