Satavuotiaan Suomen juhlavuoden teema on yhdessä. Uudessakaupungissa vuosi 2017 on varsinainen supervuosi, sillä myös kaupunki täyttää 400 vuotta. Kaupungin juhlavalmisteluissakin on painotettu yhteisöllisyyttä.
Miten tämä yhteisöllisyys sitten konkreettisesti näkyy? Toivottavasti niin, että mahdollisimman moni pääsee osalliseksi ainakin joistakin juhlavuoden tapahtumista ja siitä tunteesta, että on osa 100-vuotiasta kansakuntaa ja 400-vuotiasta kaupunkia. Yhteisöllisyys ei synny minkään hankkeen tai viraston mahtikäskyllä, vaan ihmisten aidoista kohtaamisista.
Uudessakaupungissa tavoitteeksi asetettiin 400 tapahtumaa vuoden aikana. Tapahtumat voivat olla pieniä tai suuria, eikä niiden järjestämisessä tarvita isoa budjettia ja organisaatiota. Olennaista on, että niitä tehdään innolla ja suurella sydämellä.
Historia on juhlavuodessa yksi tärkeä ulottuvuus, mutta myös nykyisyys ja tulevaisuus pitää ottaa huomioon. Uudenvuodenaattona järjestettävä juhlavuoden lähtölaukaus -tapahtuma Kaupunginlahdella on suunnattu lapsiperheille ja koululaiset ovat näkyvästi mukana myös varsinaisen syntymäpäivän juhlinnassa 19.huhtikuuta torilla.
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden koordinoinnista vastaava pääsihteeri Pekka Timonen kirjoitti Suomi100-vuotta sivustolla äskettäin, että juhlavuodesta syntynyt ajoittain kipakkakin keskustelu kertoo siitä, että kansalaiset kokevat Suomen itsenäisyyden tärkeäksi. Juhlavuodesta on hänen mukaansa tulossa suurien tunteiden vuosi. Sitä voi viettää hiljaisesti ja arvokkaasti, mutta myös iloisesti ja riehakkaasti.
Juhlavuosi voi olla kimmoke hyviin tekoihin. Yhteisöllisyyttä voi toteuttaa monella tavalla, myös lähimmäisiä auttamalla.