Huomenna vietetään loppiaista, joka on useilla suomalaisilla palkallinen vapaapäivä. Toisinkin olisi voinut käydä, jos hallituksen viime vuonna kaavailemat leikkaukset olisivat toteutuneet. Arkipyhiä ei kuitenkaan muutettu palkattomaksi vapaaksi, kun hallitus ja työmarkkinajärjestöt pääsivät sopuun kilpailukykysopimuksesta eli työajan pidentämisestä 24 tunnilla.
Suomalaisen työn tuottavuutta pohdittiin viime vuonna monilla foorumeilla, ja nähtäväksi jää, mitkä ovat kikyn vaikutukset. Yrityksissä tehdyt paikalliset sopimukset vaihtelevat: joissakin on otettu pekkasia pois tai lisätty viikoittaista työaikaa ja joissakin yrityksissä työskennellään helatorstaina ja ehkä myös loppiaisena.
Arkeen palaaminen joulunpyhien jälkeen oli tuttua myös agraariyhteiskunnassa. Härkäviikoista puhutaan nykyään harvoin, mutta perinne elää itse asiassa hyvinkin vahvana edelleen. Nimi viittaa edessä olevaan pitkään pyhättömään kauteen.
Länsisuomalainen sanonta ”härkäviikot ja reikäleivät” sopii kuvaamaan hyvin tammikuussa alkavaa terveysbuumia: nyt tehdään lupauksia kilojen karistamisesta ja liikunnan aloittamisesta tai vietetään tipatonta ja sokeritonta tammikuuta.
Härkäviikot alkavat loppiaisesta ja päättyvät pääsiäiseen, joka tänä vuonna osuu huhtikuun puoliväliin. Vaikka alkuvuonna keskiössä on arki, sen ei tarvitse merkitä ilottomuutta ja ankeutta. Reikäleipä ja arki maistuvat elämältä, ja uusi rytmi ja ehkäpä ruokavaliokin ovat pyhien ylensyönnin ja laiskottelun jälkeen monille tervetulleita.
Loppiaisena monissa kodeissa nautitaan vielä kuusesta, mutta viimeistään viikonloppuna se saa häädön. Tosin Uudenkaupungin seudulla on sallittua pitää kuusta vielä Nuutin päivään, joka on vasta ensi viikon perjantaina. Silloin viimeistään nuuttipukit vievät joulun mennessään.
Yrityksissä tehdyt paikalliset kilpailukykyratkaisut vaihtelevat.