Talvipäivänseisauksesta on vasta kuukausi, mutta linnut ovat kyllä huomanneet päivien pitenemisen. Nyt voi jo kuulla ensimmäiset kevätlaulun tapailut.
Aikaisimpiin laulajiin kuuluvat talitiaiset ja viherpeipot. Ne talvehtivat parvina usein ruokintapaikkojen läheisyydessä. Pesintä ei vielä ole ajankohtaista, mutta kannattaahan tulevaan puolisoon tehdä vaikutus hyvissä ajoin.
Todennäköisimmin talvilinnut innostuvat lauluun leutoina ja aurinkoisina päivinä, mutta säätä enemmän niiden pesimävirettä ohjaa päivän pituus. Se onkin järkevää. Säät ovat oikukkaita. Jos keskelle talvea osuva leuto jakso innostaisi linnut heti pesimäpuuhiin, seuraava kova pakkasjakso tuhoaisi koko pesimisyrityksen.
Päivän pituus sen sijaan on luotettava mittari – tai ainakin oli aivan viime aikoihin saakka. Ympäri vuorokauden helottava keinovalo voi kuitenkin hämätä lintuja. Kaupunkialueella talvehtivan mustarastaan saattoi kuulla viheltelevän kesäöiden lauluaan vielä marras-joulukuussa.
Talitiaisten ja mustarastaiden pesintä alkaa yleensä vasta vapun tietämillä. Viherpeippojen vuoroin helisevä, vuoroin ryystävä laulu on jo melkein ajankohtaista. Ne nimittäin voivat munia ensimmäisen pesyeensä jo maaliskuussa.
Kylmää säätä vastaan viherpeippo rakentaa hyvin eristetyn pesän tiheään pensaaseen, kuten katajaan. Pesä on punottu oksista ja sammalista ja vuorattu pehmeillä heinän lehtitupilla ja höyhenillä. Kun emo vielä istuu pesässä lämmittämässä, ei poikasilla ole hätäpäivää, vaikka niiden kuoriutuessa olisi vielä pikkupakkastakin.
Useimmat siemensyöjälinnut ruokkivat kuitenkin poikasensa hyönteisillä, mutta maaliskuussa niitä ei juuri ole tarjolla. Viherpeippojen ensimmäinen pesye saakin tyytyä enimmäkseen siemenravintoon, jota emot saattavat yhä hakea lintulaudoilta. Ilmeisesti ne kuitenkin saavat tarpeeksi proteiinia ja varttuvat ehkä jo vappuun mennessä lentokykyisiksi nuoriksi.
Emoilla on vielä hyvää aikaa pyöräyttää toinen poikue ennen kuin päivät taas lyhenevät ja on aika palata lintulaudan asiakkaiksi. / Maija Karala