Ruotsalanen tutkija Mikael Holmström julkaisi vuonna 2011 kirjan ”Den dolda alliansen”. Sanakirja määrittelee dolda adjektiivin suomeksi: huomaamaton, huomiota herättämätön ja kolmanneksi salainen. Holmströmin ”salainen allianssi” tarkoittaa Ruotsin ja Yhdysvaltojen, Ruotsin ja Norjan sekä Ruotsin ja Tanskan salaista puolustussopimusta.
Sopimus kuului solmimisajankohtanaan ”kylmän sodan aikaan” jolloin ei käyty aseellista sotaa, mutta propaganda oli sitäkin kovempaa. Kylmän sodan aika päättyi Neuvostoliiton hajoamiseen.
Kuluvan vuoden tammikuun lopulla prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen esitelmöi aiheesta ”Suomen ja Ruotsin mahdollinen puolustusyhteistyö”. Esitelmän yhteydessä Pyykönen toi esille edellä mainitun ”Den dolda alliansen” -asian.
Esitelmän jälkeisessä keskustelussa todettiin sekä Suomen että Ruotsin tilanteen olevan ongelmallinen. Toisaalta maiden on otettava huomioon Venäjän toimet Itämeren alueella ja Yhdysvaltojen mahdolliset uudet avaukset Nato- ja Eurooppa-politikkassa. Nämä ulkopuoliset tekijät vaikuttavat merkittävästi Ruotsin ja Suomen tilanteeseen sekä yhdessä että erikseen.
Kirjoitin runsaat kaksi vuotta sitten jutun otsikolla ”Voiko Ruotsi ja Suomi olla puolustustusyhteistyössä?” Olen nyt vuoden 2017 alkupuolella – ainakin omassa mielessäni – todennut, että mikään ei ole muuttunut. Kuluneiden kahden vuoden aikana ei ole edetty ollenkaan. Molemmissa maissa on mm. edelleenkin lainsäädännöllisiä puutteita, jotka estävät puolustusyhteistyön syventämisen.
Jo vuonna 2015 Ruotsilla oli demarihallitus, jolta edelleenkin puuttuvat teot puolustusyhteistyön rakentamiseen. Suomi sai keväällä 2015 vaalien jälkeen Sipilän hallituksen ja suomalaisetkin teot puuttuvat. Miksi?
Sotilasaikakauslehti 1/2017 julkaisi Alpo Rusin artikkelin ”Suomi ja Ruotsi selkä seinää vasten”. Rusi on pitkän linjan diplomaatti, joka toimi vuosina 1994–1999 tasavallan presidentin neuvonantajana. Artikkelissaan Alpo Rusi kirjoittaa kuinka jo Tilsitissä Ranska ja Venäjä tekivät yli 200 vuotta sitten salaisen etupiirisopimuksen. ”Suomalaisten ja ruotsalaisten päiden yli” ratkottiin Suomenkin kohtalo.
Ruotsista Rusi toteaa, että vuoden 2018 vaaleissa valta saattaa vaihtua puolueille, joiden tavoitteena on hakea Naton jäsenyyttä. Lainaan loppukappaleen Alpo Rusin artikkelista:
”Naton ovi on auki kaikille EU:n jäsenvaltioille. Onnistunut ulkopolitiikka nojautuu rehelliseen historiatietoisuuteen ja itsenäisiin liittoutumisratkaisuihin, mikä on pienten maiden ainoa realistinen lähtökohta ratkoa geopoliittisia dilemmoja nyt ja vastakin.”
Kirjoittajan yhteenvetona totean, että Ruotsi ja Suomi voivat solmia sopimuksen puolustusyhteistyöstä. Se voi olla julkinen tai se voi olla salainen sopimus, mutta yhdessäkään nämä kaksi maata eivät voi puolustautua Venäjää vastaan. Ruotsin ja Suomen on haettava tukea ja turvaa Natolta.
Lauri Väättänen
Kirjoittaja on yleisesikuntaupseeri joka seuraa maanpuolustusta ja turvallisuuspolitiikkaa sekä seuraa muutakin maailmanmenoa.