Onko sinua kosiskeltu ehdokkaaksi tulevissa kuntavaaleissa? Huhtikuussa järjestettävien kuntavaalien kannalta helmikuu on äärimmäisen tärkeä kuukausi. Paikoille ei ole suoranaisesti tunkua, mutta ehdokaslistat pitää olla täytettynä 28. helmikuuta.
Äänestäjien ja demokratian kannalta olisi suotavaa, että ehdokkaita olisi paljon. Me äänestäjät olemme nimittäin aika ronkeleita.
Edesmennyt pilapiirtäjä Kari Suomalainen sanoi aikoinaan, että demokratialla ja diktatuurilla on vain yksi ero: ”Demokratiassa on tarjolla useampia ehdokkaita, joita ei kannata äänestää.”
Kaikki kunnia Karille ja hänen työlleen poliittisen satiirin taitajana, mutta tässä en ole hänen kanssaan samaa mieltä. Arvostan ihmisiä, jotka antavat nimensä ehdokaslistalle. Poliitikot eivät juuri kehuja saa, vaikka useimmat heistä tekevät työnsä tunnollisesti ja lohkaisevat ison osan vapaa-ajastaan luottamustehtävänsä parissa.
Politiikkaan liitetään vallanhimoa, omahyväisyyttä, populismia ja vastuuttomuutta. Näillä ominaisuuksilla varustettujakin porukkaan toki mahtuu, mutta valtaosalla on muita motiiveja kuin omien etujen ajaminen.
Olen seurannut kohta 30 vuotta kunnallispolitiikkojen työtä, ja useimmat heistä ovat tavallisia ihmisiä, jotka haluavat tehdä yhdessä töitä asuinpaikkansa kehittämiseksi. He kantavat vastuuta päätöksistä, vaikka saavatkin niistä joskus kuraa niskaansa.
Elinkeinoelämän Valtuuskunnan EVA:n tutkimuksen mukaan hieman yli kolmasosa suomalaisista kokee, että mikään puolue aja juuri heille tärkeitä asioita.
Äänestysprosenteissakaan ei ole hurraamista. Uudessakaupungissa äänestysprosentti tosin oli viime kuntavaaleissa hieman yli valtakunnallisen keskiarvon, 60,1 prosenttia. Tällaisiin lukemiin pitää tottua, vaikka demokratian kannalta parempaa voi toivoa.
EVA:n valtuuskunnan puheenjohtaja Matti Apunen ehdotti joskus, että toimittajien pitäisi julkistaa puoluekantansa. Se on mahdoton vaatimus. Apunen kuuluu itse sukupolveen, jolle on ollut itsestään selvää sijoittaa itsensä poliittiselle kartalle. Enää puolueiden jäsenkirja on harvalla, eivätkä toimittajat tee tässä poikkeusta.
Nykyään ei ole tavatonta äänestää eri puolueita riippuen siitä, mitkä vaalit ovat kyseessä. Tämä on puolueiden kannalta hyvä ja huono asia. Äänestäjien liikkeitä on aikaisempaa vaikeampi ennustaa. Menestyjiä ovat ne, jotka osaavat viestiä sanomansa ja tavoitteensa ymmärrettävästi ja ihmisläheisesti.
Uudessakaupungissa aloitti tällä vaalikaudella 18 uutta valtuutettua. Yli 40 prosenttia päättäjistä vaihtui. Päätöksiä on nuijittu monista asioista, ja talous on vahvempi kuin aikoihin. 9. huhtikuuta selviää, ketkä 43 henkilöä luotsaavat 400-vuotiaan kaupungin uudelle vuosisadalle. Ehkä sinä olet yksi heistä.
Eija Eskola-Buri
päätoimittaja