Kevät on nyt virallisesti alkanut, kahdessakin mielessä. Viime sunnuntaina Ilmatieteen laitos ilmoitti, että terminen kevät on alkanut Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla. Se tarkoittaa, että keskilämpötila on noussut pysyvästi yli nollan.
Maanantaina vietettiin lisäksi kevätpäiväntasausta. Tasauspäivänä auringon keskipiste on tismalleen päiväntasaajalla, eli yö ja päivä ovat yhtä pitkät kaikkialla maapallolla.
Tästä eteenpäin pohjoisen pallonpuoliskon päivät ovat pidempiä kuin yöt, kun taas eteläisillä napaseuduilla luonto valmistautuu kaamokseen. Auringon keskipiste siirtyy pohjoista kohti aina juhannusviikolla olevaan kesäpäivänseisaukseen saakka. Sen jälkeen alkaa jälleen päivien lyheneminen.
Tosiasiassahan aurinko ei siirry minnekään, vaan vuodenajat johtuvat maapallon vinosta akselista. Maa ei kierrä rataansa kauniin symmetrisesti, vaan hieman vinksallaan. Puolet Maan kiertoradasta pohjoinen pallonpuolisko on kallellaan aurinkoa kohti ja saa enemmän paistetta. Toisen puolikkaan kesäauringossa kylpee eteläinen pallonpuolisko.
Jos maan akseli olisi pystysuora, vuodenaikoja ei olisi. Silloin päivän pituus ja lämpötila olisivat koko ajan samanlaiset kuin kevät- ja syyspäiväntasausten aikaan. Täällä Suomen eteläosissa olisi varmaan aika ankeat oltavat. Pohjoisempia seutuja peittäisivät laajat jäätiköt, kun kesä ei koskaan sulattaisi lumia.
Päivän pituus on eläimille ja kasveille tärkeä vuodenaikojen mittari. Lämpötila voi vaihdella villisti vuosien välillä, mutta auringon rytmit pysyvät luotettavina. Kevätpäiväntasaus ei olekaan jäänyt luonnossa huomaamatta. Se kiihdyttää kevääseen valmistautumista niin lintujen kuin puidenkin elimistössä. Sen huomaavat jopa horrostavat hyönteiset koloissaan.
Terminen kevät tietää vuoden hektisimmän ajan alkua eräille maanviljelijöille. Maanantaina Ylen uutiset kertoivat, että maan eteläisimmissä osissa varhaisperunan kylvö on jo alkanut. Kotimaisia uusia perunoita on tiedossa lautasille ehkä jo toukokuussa.
Useimmat luonnonkasvit sen sijaan odottelevat vielä hetken. Ne kun eivät voi luottaa siihen, että viljelijä käy peittelemässä ne harsolla pakkasyön tai takatalven tullen./ Maija Karala