Olen muutaman viime kuukauden aikana tutustunut sadan vuoden takaisiin asiakirjoihin. Suomi vuosina 1917 ja 1918 oli kovasti oikealla ja vasemmalla. Euroopassa käytiin vuonna 1914 alkanutta maailmansotaa. Venäjällä oli maaliskuussa 1917 vallankumous. Suomi etsi itseään. Toiset katsoivat oikealle ja toiset taas katsoivat vasemmalle.
Joulukuun 4. päivänä 1917 senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle ja kaksi päivää myöhemmin joulukuun 6. päivänä eduskunta hyväksyi sen. Suomesta tuli itsenäinen. Esi-isämme olivat oikealla ja vasemmalla.
Senaatin määräyksellä Suomeen perustetuista suojeluskunnista tuli valkoinen armeija 25.1.1918 ja kaksi päivää myöhemmin punaisten johto antoi määräyksen punakaartien liikekannallepanosta. Suomessa oltiin oikeasti oikealla ja vasemmalla.
Suomen sisällissodalla on monia nimiä; vapaussota, luokkasota, kansalaissota, vallankumos ja vuoden 1918 sota sekä Suomen sota 1918. Oikealla oli omat nimet sodalle ja samoin oli vasemmalla omat nimet veljien kesken käydylle sodalle.
Vuoden 1918 tapahtumilla oli vaikutuksensa pitkään. Suomi oli jakautuneena oikealle ja vasemmalle. Vasta talvisota yhdisti oikealla ja vasemmalla olleet suomalaiset.
Yhdessä suomalaiset olivat myös jatkosodassa. Yhteistyö tuotti tulosta. Suomesta ei tullut Saksan vasallia eikä Suomea liitetty Neuvostoliittoon. Suomea ei miehitetty vaan Suomi säilytti itsenäisyytensä.
Olin muutama vuosi sitten mukana kaatuneiden muistopäivän tilaisuuksissa Uudessakaupungissa. Olin muiden mukana seuraamassa kukkien laskua sotien 1939–1945 sankarihaudoille ja kuulemassa Jaana Vasaman puhetta.
Seuraavaksi siirryttiin vapaussodan sankarivainajien muistomerkille, jonne laskettiin kukat ja sain pitää puheen. Lopuksi siirryttiin vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistomerkille, jonne myös laskettiin kukat ja entinen koulukaverini Klaus Peurla piti puheen. Olimme vasemmalla ja oikealla, mutta olimme yhdessä.
Keskustelin tämän jälkeen tovin Klaus Peurlan kanssa. Meidän kouluaikanamme oli Uudenkaupungin Yhteislyseon rehtorina tohtori Arvo Juvala. Klaus oli konkreettisesti oppinut tuntemaan rehtori Juvalan ja tämän koulujärjestyksen, kun Peurla oli edustanut Suomea yleisurheilumaaottelussa. Juvalan mukaan oppilas Peurla oli ollut luvatta poissa koulusta.
Minulle oli Juvalasta tullut mielikuva tiukkana suojeluskuntalaisena, kun Juvala oli hoitanut Uudenkaupungin Suojeluskunnan puolesta Alisellakadulla olevan ison puutalon ostamisen. Tutkiessani Uudenkaupungin Suojeluskunnan asioita totesin hänen olleen todella oikealla.
Tunnen yhden oikealla oleva kaverin, joka ei voinut autollaan kääntyä vasemmalle. Perille hän pääsi, kun kääntyi riittävän monta kertaa oikealle. Arvo Juvalasta olen kuullut jutun, että hän ei voinut hyväksyä Uudessakaupungissa taksin kuljettavan häntä Yliselläkadulla Työväentalon ohi. Perille piti päästä jonkun kiertotien kautta.
Lauri Väättänen
Kirjoittaja on vapaa-ajan uusikaupunkilainen Helsingistä.