Maija Karala
Keväisessä metsässä helkkyvät hopeakellot. Punarinta laulaa niin kiihkeästi, että melkein itsekin takeltelee säveliinsä. Muutaman sadan Suomessa talvehtineen punarinnan seuraksi on parhaillaan vyörymässä miljoonia paluumuuttajia.
Veikeästä punarinnasta on vaikea olla pitämättä. Se on terhakka ja rohkea lintu, jonka kirkkailta silmiltä ei tunnu jäävän mitään huomaamatta. Kipakka ”Tik! Tik!” -varoitus seuraa usein metsässä kulkijaa.
Britanniassa punarinta tunnetaan puutarhurin ystävänä. Lintu saattaa seurata puutarhassa hyörivää ihmistä pitkäänkin, usein vain metrin-parin päästä.
Seuralliselta näyttävä tapa on jatke lajin luonnollisesta käyttäytymisestä. Metsissä punarinnat nimittäin seurailevat suuria kasvinsyöjiä, kuten villisikoja. Ne napsivat parempiin suihin eläinten liikkeelle säikyttämiä hyönteisiä ja maata tonkiessa esiin nousseita matoja.
On punarinnalla silti synkkäkin puolensa. Se on tunnettu myös tavattoman ärhäkästä reviirinpuolustuksesta. Rinnan oranssi toimii varoituksena: mitä kirkkaampi väri, sitä vahvempi lintu. Se ei ole vain koiraan merkki, vaan oranssia laikkua kantavat molemmat sukupuolet.
Oranssi väri myös vetää puoleensa punarintojen aggressiivisuutta kuin magneetti. Varhaiset etologit eli eläinten käyttäytymisen tutkijat osoittivat, että punarinnat käyvät raivokkaasti jopa puuhun ripustetun oranssin höyhentukon kimppuun. Kauniita ne voivat olla, mutta eivät mitään ruudinkeksijöitä.
Reviirin rämäpäinen puolustaminen on vaarallista, mutta riski kannattaa. Hyvällä reviirillä, missä on runsaasti ruokaa ja turvallinen paikka pesälle, punarintapari voi kasvattaa kesässä tusinan verran poikasia.
Poikasia on paras olla monta, sillä pikkulintujen kuolleisuus on korkea. Punarintojen keskimääräinen elinikä on vain vuoden luokkaa. Se johtuu kuitenkin eniten nuoruusajan vaarallisuudesta. Suomen vanhin rengastettu punarinta kuoli 11-vuotiaana.
Vaikka elämä on vaarallista, punarinta on viime vuosikymmeninä yleistynyt. Täällä levinneisyytensä pohjoisrajoilla se on hyötynyt ilmaston lämpenemisestä. Myös maatalouden muutosten mukanaan tuoma pusikoituminen on sen mieleen. Nyt niitä arvioidaan pesivän Suomessa peräti 2-3 miljoonaa paria.