Kuntavaalien jälkeiset neuvottelut ovat Uudessakaupungissa viimeistä sinettiä vaille valmiita. Äänestäjät antoivat vaaleissa koordinaatit, joiden avulla poliittiset ryhmät ovat käyneet neuvotteluja luottamuspaikoista. Demokratiassa vaalien tulos ratkaisee suuntaviivat, mutta paljon jää myös poliitikkojen neuvottelujen varaan.
Heti kun äänet oli laskettu, alkoivat pohdiskelut kaupunginhallituksen jäsenten ja muiden keskeisten luottamustehtävien jaosta. Jos mittarina käyttää aikaa, neuvottelut eivät tällä kertaa sujuneet helposti. Tärkeintä ei kuitenkaan ole, kuinka kauan paikoista neuvoteltiin, vaan se, millaisen lähtökohdan lopputulos antaa päätöksenteolle.
Tulokset punnitaan seuraavan neljän vuoden aikana. Selvää on, että oppositioon neuvotteluissa jääneet kokoomus ja keskusta eivät riemuitse tilanteestaan, mutta lopputulokseen on kaikkien tyytyminen. Kuntalaisten kannalta olennaista on, että päätöksiä voidaan tehdä rakentavassa hengessä kaupungin elinvoimaisuuden parantamiseksi.
Uudellakaupungilla on edessään poikkeuksellisen isoja haasteita. Julkisuudessa on valtakunnallisestikin kannettu huolta siitä, löytyykö kaupungista asuntoja kaikille tulijoille, ja riittävätkö kaupungin rahkeet palvelujen kehittämiseen. Huolet ovat varmasti aiheellisia, mutta jatkuvan murehtimisen sijaan voimavarat pitää keskittää tekemiseen. Siihen tarvitaan jokaista 43 valtuutettua ja muita luottamushenkilöitä riippumatta siitä kuuluvatko he voittajien tai häviäjien leiriin.
Äskettäin edesmennyt presidentti Mauno Koivisto tunnetaan monista lausahduksistaan, joille oli ominaista luoda uskoa tulevaisuuteen. ”Asioilla on tapana järjestyä”, sopii täydellisesti myös positiivista rakennemuutosta parhaillaan elävään kaupunkiin. Jos tahtoa riittää, löytyy myös ratkaisuja.
Kaupungin kehittämiseen tarvitaan jokaista 43 valtuutettua riippumatta kuuluvatko he vaaleissa voittajien tai häviäjien leiriin.