Mökkeily kiinnostaa myös nuoria aikuisia

0

Suomalaiset ovat mökkikansaa. Mökkibarometri 2016 -tutkimuksen mukaan vapaa-ajan asuntoja on 600 000 ja niillä on 2,4 miljoonaa käyttäjää. Myös Uudessakaupungissa väkimäärä kasvaa huomattavasti kesäaikaan, kun vapaa-ajan asukkaat saapuvat paikkakunnalle lomanviettoon. Tihein mökkiasutus oli vuonna 2015 Kustavissa ja Kaskisissa.

Vilkkainta mökkirakentamisen aikaa elettiin 1970- ja 80-luvulla, ja tämä näkyy myös mökinomistajien keski-iässä. Vuonna 2015 se oli 62 vuotta. Myös nuoret aikuiset ovat kiinnostuneita luonnonläheisestä mökkilomailusta. Tämä kävi ilmi Saaristoasian neuvottelukunnan huhtikuussa julkistamasta mökkiselvityksestä.

Mökkeilykulttuurissa sukupolvien välillä on eroja. Nuoret menevät vapaa-ajan asunnolle rentoutumaan ja viettämään yhteistä vapaa-aikaa, mutta rakentamis- ja puutarhahommat eivät heitä innosta samalla tavalla kuin ikääntynyttä mökkikansaa. Nuoret eivät myöskään halua sitoutua koko loman ajaksi yhteen paikkaan. Oman mökin sijaan moni haluaakin nykyään vuokramökin tai yhteisessä omistuksessa olevan mökin sukulaisten tai ystävien kanssa.

Tilastojen valossa näyttää siltä, että suomalaiset haluavat mökille enemmän asuintilaa ja mukavuuksia kuin pari vuosikymmentä sitten. Kakkosasunnossa vietetään aikaa usein ympäri vuoden. Maan hallitus selvittää tämän kevään aikana kaksoiskuntalaisuutta osana tulevaisuuden kunta -reformia. Kaksoiskuntalaisuudessa ulkopaikkakuntalaisilla mökkiläisillä olisi mökkikunnassa samat oikeudet palveluihin kuin vakinaisilla asukkailla. Myös osa mökkiläisten maksamista kuntaveroista menisi mökkikuntaan.

Kaksoiskuntalaisuudella olisi iso merkitys myös Vakka-Suomessa. Kunnille kaksoiskuntalaiset toisivat lisähaastetta palvelujen kehittämiseen. Kesäasukkaat käyttävät runsaasti paikkakunnan palveluja, ja lisäävät näin kuntien elinvoimaa. Mökkiläisten vaikutus esimerkiksi kaupan palveluihin on iso piristysruiske.

Kaksoiskuntalaisuudella olisi iso merkitys myös Vakka-Suomessa.