Ravakan nimi on tullut Uudessakaupungissa tutuksi 20 vuoden aikana. Jatkossa maaseudun kehittämiseen keskittyvä yhdistys näkyy täällä myös katukuvassa, kun Ravakan toimitilat siirtyvät Laitilasta Uuteenkaupunkiin entisen verotoimiston tiloihin keskustaan.
Yhdistyksen toimialueena on koko Vakka-Suomi, Mynämäki, Eurajoki ja osa Raumaa. Leader Ravakan hankkeet ovat olleet konkreettisia ja kuntalaisia ruohonjuuritasolla palvelevia asioita. Alueen kyliin on rakennettu ja kunnostettu lukuisia kylätaloja, saunoja, leikki- ja liikuntapuistoja sekä luonto- ja retkikohteita.
Ravakan 20-vuotisjuhlassa äskettäin puhunut Satakunnan maakuntajohtaja Asko Aro-Heinilä arvioi, että tulevaisuudessa Ravakan kaltaisten toimijoiden merkitys korostuu entisestään. Ne ovat paikallisten ihmisten äänitorvia maakuntaan päin.
Kehittäminen lähtee asukkaista itsestään ja perustuu haluun tehdä asioita oman yhteisön hyväksi. Talkootyön merkitys on suuri. Ravakan laskelmien mukaan sen hankkeissa on tehty noin 250 000 tuntia talkootyötä 20 vuoden aikana.
Sysäyksen Ravakan perustamiseen antoi 1990-luvulla alkanut vilkas kylätoiminta. Maatalouden murros ei ole autioittanut kyliä, vaan niissä asuu edelleen paljon lapsiperheitä. Jokaisella kylällä on omat erityispiirteensä ja traditionsa, joita halutaan vaalia. Tämä näkyi myös viime viikonloppuna järjestetyissä Avoimet kylät -tapahtumissa.
Kylät eivät ole suljettuja yhteisöjä, ja sinne muuttaa väkeä kauempaakin, myös ulkomailta. Kansainvälisyys on Ravakan toiminnassakin entistä vahvemmin mukana. Huhtikuussa yhdistyksessä aloitti työnsä kansainvälisten asioiden koordinaattori. Koordinaattorin tehtävänä on edistää erityisesti alueen yritysten ja yhdistysten kansainvälistymistä.
Maaseudun kehittämisessä myös kansainvälisyys on nykyään mukana.