Maija Karala
Monia suomalaisia järviä – ja Itämerta – vaivaa rehevöityminen. Viime viikkoina uudet keinot niiden pelastamiseen ovat olleet otsikoissa. Tuleeko kemikaalikylvyistä tai savipalloista ihmelääke sinileväpuuroon?
Suomen järvet ovat syntyneet jääkauden jälkeen jäätikön uurtamiin maaston painaumiin. Ne ovat enimmäkseen matalia, ja niiden luonnollinen kehitys on vähitellen kutistua, täyttyä lietteellä ja kasvaa vuosituhansien mittaan umpeen.
Ihmisvaikutus on kuitenkin kovasti nopeuttanut ravinteiden kertymistä järviin. Fosforia ja muita ravinteita valuu vesiin pelloilta, asutuksen jätevesistä, turpeenottopaikoilta ja jopa kalankasvattamoilta.
Rehevöitymisen noidankehä ruokkii itseään, eikä järven tila parane itsekseen. Ravinteiden poistaminen esimerkiksi hoitokalastuksella on sekin osoittautunut heikonlaiseksi avuksi.
Toukokuussa otsikoihin noussut ”Littoistenjärven ihme” oli yritys katkaista kierre. Kaarinan ja Liedon kuntien rajalla sijaitsevaan järveen ruiskutettiin 160 tonnia polyalumiinikloridi-kemikaalia.
Kemikaali sitoi itseensä järviveden fosforin ja saosti sen pohjaan. Järvi kirkastui kuin taikaiskusta välimerellisen turkoosiksi, mikä toi Littoistenjärven otsikoihin kautta maan.
Harmi kyllä kirkkaus ei kestänyt pitkään, eikä sitä odotettukaan. Parissa viikossa järvi oli taas samea, mutta nyt sen vesi on kuitenkin uimakelpoista. Puhdistavan vaikutuksen arvellaan kestävän kymmenisen vuotta.
Kemikaalikäsittely ei ole mikään uutuus, eikä ihmelääke kaikille Suomen järville. Sitä on käytetty 1970-luvulta saakka, mutta se toimii vain pieneen osaan järvistä. Niiden täytyy olla latvajärviä, joiden vesi vaihtuu hitaasti.
Nyt Itä-Suomessa, Lemin Nukkalammessa, kokeillaan hellävaraisempaa konstia. EM-mutapallot ovat keinotekoista savea, johon on leivottu mukaan valikoituja bakteereja, hiivoja ja sieniä. Kesän aikana järveen on tarkoitus upottaa 700 palleroa.
Mainospuheiden mukaan mutapallojen pitäisi tehostaa järven omien mikrobien toimintaa ravinteiden hajotuksessa. Japanilaiskeksintöä testataan nyt ensi kertaa Suomessa. Nähtäväksi jää, toimiiko se tosiaan.
Rehevöitymisen noidankehä ruokkii itseään, eikä järven tila parane itsekseen.