Jo joutu armas aica
Ja Suwi suloinen
Joll caunist caiken paican
Caunista cuckainen.
Nyt armas Auring meitä
Taas lähte lähemmäx
Hän kuolleet hauto heitä
Jäll teke eläwäx.
Tältä kuulostaa meidän kaikkien tunteman Suvivirren ensimmäinen, suomenkielinen versio, joka julkaistiin vuoden 1701 virsikirjassa. Virren säveltäjää ei tunneta, joten virsikirjassa on säveltäjän kohdalla merkintä ”Ruotsissa 1697”. Mahdollisesti kyseessä on vanha ruotsalainen kansansävelmä.
Myöskään Suvivirren sanoittajasta ei ole täyttä varmuutta. Vahvin ehdokas alkuperäistekstin kirjoittajaksi on Gotlannin piispa Israel Kolmodin. Tarinan mukaan hän sai innoituksen ylistää eloon puhkeavaa luontoa ja sen luojaa saarnamatkallaan vuonna 1694. Tarkempi inspiraation lähde olisi kirjaimellisesti ollut Hångerin lähde lähellä Visbytä.
Saattaa olla, että piispan innosti runoilemaan kauniin suven sijasta karu totuus. Menneet vuodet olivat olleet poikkeuksellisen kylmiä ja katovuodet, nälkä ja taudit vaivasivat kansaa. Se, mitä ihmiset juuri tuolloin kaipasivat kipeimmin, oli lämpö ja vihannoivat niityt ja pellot.
Virren suomensi virsikirjatoimikunnan puheenjohtaja Erik Cajanus vuonna 1700. Suomennosta on uusittu vuosina 1867 ja 1937. Eli jokaiselle elossa olevalle suomalaiselle ovat käytössä olevat Suvivirren sanat tuttuakin tutummat.
Joka kevät Suvivirsi kaikuu koulujen kevätjuhlissa niin Suomessa kuin Ruotsissa. Takavuosina tosin käytiin kovaa julkista väittelyä siitä, sopiiko näin selvästi uskonnollinen laulu esitettäväksi koulun kevätjuhlassa. Lopulta eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi vuonna 2014, että Suvivirttä voidaan kouluissa laulaa jatkossakin. Päätös sopi valtaosalle suomalaisista, sillä kyseinen virsi liitetään ennen kaikkea perinteisiin. Suvivirsi kuuluu kevätjuhliin aivan samoin kuin hautausmaavierailu jouluun tai munat pääsiäiseen.
Jotain tämän yksittäisen virren erityisasemasta kertoo sekin, että Suvivirren ympärille on koottu menestyksekäs hyväntekeväisyyskampanja, jonka avulla Kirkon Ulkomaanapu kerää varoja kehitysmaiden lasten koulutuksen parantamiseksi. Suvivirren sunnuntaina on kirkoissa kerätty kolehtia juuri tähän tarkoitukseen ja tämän lisäksi seurakunnat ja muut tahot ovat järjestäneet Suvilaulu -tapahtumia, joissa Suvivirren lisäksi on laulettu yhdessä muitakin suvisia lauluja.
Näin kerätyillä varoilla rakennettiin ensimmäinen Suvivirsi -koulu Haitiin ja seuraava on nousemassa Kambodzhaan. Avun kohteena ovat olleet myös lapset Etelä-Sudanissa ja tänä vuonna Ugandassa.
Uudessakaupungissa viime kesänä pidetty Suvilaulu -tapahtuma sai hyvän vastaanoton ja tänä vuonna ainakin Laitilan seurakunnassa ollaan järjestämässä laulutapahtuma joskus juhannuksen tietämillä.
Mikä sopisikaan paremmin hätää kärsivien lasten auttamiseksi ja koulutuksen tukemiseksi kuin Suvivirsi?
Maija Ala-Jääski
toimittaja