Lontoo, Manchester, Tukholma, Pietari, Berliini, Nizza, Pariisi… Lista parin viime vuoden aikana Euroopassa tehdyistä terrori-iskuista on pitkä ja karmiva. Liian pitkä.
Teknologian kyllästämässä maailmassa tapahtumat vyöryvät ihmisten silmille, kun tapahtumapaikoilla kirjeenvaihtajina toimivat tavalliset kansalaiset sosiaalisen median välityksellä. Vähitellen terrorismi tuntuu asettuneen osaksi normaalia uutisvirtaa.
Islamilaisen fundamentalismin juuret ovat syvällä Lähi-idän sekasorrossa, jossa useat eri osapuolet taistelevat usean eri maan alueella. Kaoottisin tilanne on ollut jo vuosia Syyrian sisällissodassa, jossa hallitus, eri kapinnallisliikkeet ja terroristijärjestö Isis taistelevat keskenään. Koko tilannetta hämmentää ulkovaltojen erilaiset intressit konfliktissa.
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Teemu Tammikko arvioi taannoin, että Syyrian sodan herättämä uusi jihadistisukupolvi jatkaa toimintaansa vielä useiden vuosien ajan (HS 24.5.). Ennuste pohjautuu terroristijärjestö al-Qaidan toiminnan kehityskulkuun. Afganistanin sodan seurauksena 1980-luvun lopulla syntyneen järjestön toiminta on alkanut hiipua vasta viime vuosina.
Huomion kiinnittyessä Syyriaan muissa maissa käydyt konfliktit ja niiden seurauksena tapahtuva radikalisoituminen ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Esimerkiksi Manchesterin terrori-iskun tehneen Salman Abedin taustat ovat Libyassa. Vaarana on, että Irakissa ja Syyriassa koettujen tappioiden jälkeen Isis alkaa hakea tukevampaa jalansijaa muista maista.
Nykyisessä ilmapiirissä poliittisten päättäjien paine tehdä nopeita päätöksiä ja ratkaisuja terrorismin torjumiseksi kasvaa. Valitettavasti sellaisia ei ole tarjolla. Syyrian ja koko Lähi-idän tilanteen rauhoittuminen tulee olemaan parhaimmassakin tapauksessa erittäin pitkä ja kivinen polku, jossa kansainvälisiltä toimijoilta vaaditaan laajaa sitoutumista yhteistyöhön konfliktien liennyttämiseksi. Oikoreittejä ei ole.
Suomessa pelätään terroritekojen rantautuvan pian tänne. Tavallisten ihmisten huoli on tietysti ymmärrettävää – pelkoa on vaikea taltuttaa vetoamalla tilastolliseen epätodennäköisyyteen joutua terrori-iskun uhriksi.
Jokainen ihmishenki on arvokas ja jokainen uhri liikaa, mutta silti terrorismissa on kyse pohjimmiltaan psykologisesta sodankäynnistä. Pehmeisiin kohteisiin kohdistuvat iskut satuttavat meitä kaikkein eniten. Terroristien tavoitteena on saada meidät sulkemaan rajamme ja luopumaan länsimaihin kuuluvista liberaaleista vapausperiaatteista.
Nykyinen epävakaa tilanne testaa Euroopan valtioiden arvoja ja rakenteita.
Vaikka viranomaiset ovat jo lisänneet kansalaisten valvontaa ja tehostaneet turvallisuustoimia, aukottomasti tulevaisuuden iskuja ei voida estää. Tavoitteena on lähinnä hillitä paniikkia ja vahvistaa ihmisten turvallisuudentunnetta.
Samalla tavallisten kansalaisten yksilönvapaudet kaventuvat väistämättä.
Samuel Nyroos
toimittaja