Punkeista on puhuttu viime vuosina niin paljon, että jotkut ovat alkaneet jopa välttää luonnossa liikkumista kesällä. Mielikuvissa jokainen punkki on vaarallinen ja jokainen purema aiheuttaa sairastumisen borrelioosiin tai puutiaisaivokuumeeseen. Näin ei todellakaan ole (US sivu 8). Punkkihysterian lietsomisen sijaan kannattaa paneutua siihen, miten punkkitauteja voi pyrkiä välttämään.
Viime vuosina puutiaisista ja niiden levinneisyydestä on saatu runsaasti uutta tietoa. Punkit eivät enää aikoihin ole olleet yksin saaristolaisten riesa, vaan ne ovat levinneet lähes koko Suomeen. Turun yliopisto päivitti punkkitietoutta kansalaisten toissa kesänä lähettämän punkkiaineiston avulla. Tutkijoille lähetettiin lähes 20 000 punkkia eri puolilta Suomea.
Näytteistä saatiin selville, että punkit levittävät paitsi puutiaisaivotulehdusta ja borrelioosia myös harvinaisempaa toisintokuumetta. Uudenkaupungin seudulla ihmiset ovat varautuneet punkkeihin muun muassa rokotuksia ottamalla, mikä on hyvä asia. Osa työnantajista on päättänyt maksaa työntekijöilleen rokotuksen influenssarokotuksen tapaan. Rokote suojaa puutiais-aivokuumeelta.
Punkit eivät kavahda kylmää kesää. Ne vaanivat niin ruohikolla loikoilijoita kuin marjastajiakin. Kotipihalla ruoho kannattaa pitää siis lyhyenä muistakin kuin esteettisistä syistä. Marjastajienkin on syytä tarkkailla ihoaan, sillä punkit viihtyvät havumetsissä, jossa kasvaa mustikoita.
Punkkien puremaa voi ehkäistä suojaamalla itsensä vaatteilla: pitkät housut, kumisaappaat ja pitkähihainen paita ovat hyvä varustus luontoretkille. Luonnossa uskaltaa toki liikkua ilman rokotteen antamaa suojaakin. Ja vaikka olisi rokotettukin, rutiiniksi kannattaa ottaa punkkisyyni aina luonnossa liikkumisen jälkeen.
Osa työnantajista maksaa työntekijöilleen rokotuksen