Kuntaliitokset eivät ole Vakka-Suomessa olleet politiikan keskipisteessä pariin vuoteen. Hiljaiseloon on ollut syynä osittain sote- ja maakuntauudistus. Se muuttaa merkittävästi kuntien roolia eikä kuntaliitoksille ole nähty samanlaista taloudellista tarvetta kuin sitä ennen.
Vakka-Suomessa kuntaliitos nostettiin parin vuoden tauon jälkeen naftaliinista tällä viikolla järjestetyssä Elinvoimainen Vakka-Suomi -seminaarissa. Tämä oli ainakin tapahtuman isännälle, uusikaupunkilaiselle keskustavaltuutettu ja yritysjohtaja Mauri Konnulle, tervetullut asia.
Kontu mainitsi omassa puheenvuorossaan, että Vakka-Suomen asema olisi yhtenäisenä kuntana vahvempi kuin erillisinä kuntina. Tämä ei ollut yllättävä kannanotto, sillä Konnulle yhtenäinen Vakka-Suomi on aina ollut sydämen asia.
Kontu sai tukea – eikä ilmeisesti tilatusti – seminaarissa valtiotieteiden tohtori Timo Arolta. Hänen mielestään juuri nyt, isojen muutosten kynnyksellä, on oikea hetki turvata seutukunnan tulevaisuus kunnat yhdistämällä. Keskustelu pitää hänen mielestään avata, vaikka se olisi repivää ja kipeää.
Kuntaliitos on tunteita herättävä aihe, siitä täällä on ennestään kokemusta. Selvityksiä on tehty erilaisissa kokoonpanoissa aktiivisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, ja sitä ennenkin. Vuonna 2007 kuvioissa oli mukana Rauma ja vuonna 2014 kuntarakennelaki ajoi kuntia tekemään selvityksiä yhdistymisen eduista ja haitoista.
Nyt eletään jälleen toisenlaisia aikoja, ja Vakka-Suomi porskuttaa valtakunnan mallioppilaana. Työllisyys paranee kohisten, väkiluku kasvaa, yritykset investoivat ja kuntien talouskin on kohtuullisessa kunnossa. Toimintaympäristö on muuttunut, mutta myös päättäjät ja kuntapomot ovat osittain vaihtuneet. Nähtäväksi jää, ottavatko keväällä valitut valtuutetut kopin tutkijan kehotuksesta.
Keskustelu pitää Timo Aron mielestä avata, vaikka se olisi repivää ja kipeää.