Millaisille festareille sinä haluaisit?

Festarikesä on tällä hetkellä kuumimmillaan. Varmasti moni paikallinen, joka vieraili viime viikonloppuna Ruisrockissa, intoutuu lähtemään myös tänään alkavaan Karjurockiin.

Miten nämä kaksi festarikokemusta eroavat toisistaan?

Myönnettään heti aluksi: Ruisrock ja Karjurock ovat niin eri kokoluokan festivaaleja, että vertailu ontuu väistämättä. Ruisrockin noin seitsemänkertainen kävijämäärä ja vuosikymmeniä pidemmälle ulottuva historia asettavat nämä kaksi kesäjuhlaa eri lähtöviivoille.

Vertaillaan silti.

Aloitetaan ensin festivaalien yhtäläisyyksistä. Kumpikin festivaali järjestetään idyllisissä maisemissa – Karjurock Nopperlan maatilalla, Ruisrock Ruissalon kansanpuistossa. Molemmissa tapahtumissa on kolme päivää aikaa nauttia musiikista kauniin luonnon keskellä.

Siihen samankaltaisuudet sitten aikalailla loppuvat.

Ehkä perustavanlaatuisin ero löytyy ohjelmiston väripaletista: Mitä tarjotaan? Kenelle tarjotaan?

Karjurock luottaa mahdollisimman monipuoliseen valikoimaan. Varsinkin torstain perhepäivän kautta festivaali pyrkii profiloitumaan kaikenikäisten tapahtumaksi.

Ruisrock puolestaan on selkeästi terävöittänyt nuolenkärkeään. Aikaisemmin raskas rock, kotimaiset artistit ja ulkomaiset indiebändit vuorottelivat eri päivinä. Viime viikonloppuna pääesiintyjinä oli lähes pelkästään edm-musiikin ulkomaisia huippuja. Rivejä vahvistivat suomalaiset suosikit, kuten Haloo Helsinki, Sanni ja Ultra Bra.

Ruisrockin tavoitteena näyttää olevan, että jokainen päivä on ”pääpäivä”. Se sopii pääasiassa nuorista aikuisista koostuvalle yleisölle. Ennätyksellinen kävijämäärä, 105 000, puhuu linjan puolesta.

Toki Karjurockikin luottaa omissa puitteissaan pitkälti suomenkieliseen musiikkiin. Lauri Tähkä, Antti Tuisku ja Vesala ovat kovan luokan kotimaisia artisteja. Karjurockin nimekkäintä kiinnitystä, The Animals and Friendsiä, olisi kuitenkin vaikea kuvitella enää nykypäivänä esiintymässä Ruisrockin päälavalla.

Karjurockin hengenheimolaisena voidaan pitää Provinssia, vaikka kokoluokaltaan Seinäjoen festivaaliylpeys asettuu paremmin samaan kastiin Ruisrockin kanssa. Huolimatta rock-etuliitteen pudottamisesta pois nimestä vuonna 2014, on Provinssi pitänyt Ruisrockia tiukemmin kiinni raskaammasta musiikista. Jokaiselle jotakin -asenne on muovannut tapahtumasta yleisfestivaalin.

Suomen lyhyessä kesässä festivaalit joutuvat käymään kovan kamppailun yleisön ajasta ja rahasta. Jokainen tapahtuma puntaroi tarkkaan, mikä konsepti sopii itselle parhaiten.

Toivottavasti mahdollisimman moni festivaali löytää oman paikkansa Suomen festarikartalta jatkossakin.

Samuel Nyroos