Tarvitseeko se apua?

0
Lintujen maastopoikaset eksyvät usein outoihin paikkoihin. Tämä kirjosieppo oli vähällä tulla tallotuksi. Vajaan metrin siirto vei sen turvallisemmalle päiväunipaikalle.

Maija Karala

Heinäkuussa sosiaalisen median luontoryhmät ja villieläinhoitoloiden puhelimet ruuhkautuvat kyselyistä. Tuhannet ihmiset haluavat tietää, tarvitseeko luonnosta löytynyt linnunpoika tai muu eläinlapsi apua.

Kysymysten määrä kertoo ihmisten välittävän villeistäkin eläimistä. Myötätuntoisen ihmisen ansiosta moni muuten tuhoon tuomittu eläin on saanut uuden mahdollisuuden. Heikosti olisi käynyt esimerkiksi oravanpoikaselle, joka kesäkuussa juoksi kuuman grillin poikki Espoossa. Se pääsi Korkeasaaren villieläinhoitolaan parantelemaan palovammojaan.

Hyvää tarkoittavat ihmiset voivat aiheuttaa vahinkoakin, jos he ottavat hoiviinsa eläimiä, jotka eivät apua kaipaisi. Maastossa jalan kulkevat linnunpoikaset ovat tähän aikaan tavallinen näky, josta ei ole syytä huolestua. Niiden ottaminen hoitoon vain vie niiltä mahdollisuuden oppia oman lajinsa tavoille.

Linnunpojat peipposista pöllöihin lähtevät pesästä ennen kuin osaavat lentää. Jos poikasella on ruumiin kokonaan peittävä höyhenpeite ja kunnollisen siipisulat, se on maastopoikanen, jonka kuuluukin olla jo liikkeellä.

Liikkumiskykyinen maastopoikanen voi toki olla pulassa. Jos se on harhaillut keskelle tietä tai jäänyt loukkuun rakennukseen, poikasen voi varovasti siirtää turvallisempaan paikkaan. Ihmisen hajun tarttumista ei tarvitse pelätä: linnuilla ei ole juuri sen kummempi hajuaisti kuin ihmisilläkään, eivätkä ne hevin hylkää isoksi ehtinyttä poikasta.

Linnunpojat peipposista pöllöihin lähtevät pesästä ennen kuin osaavat lentää.

Jos maassa olevalla linnunpojalla on vielä vajaa höyhenpeite, siipisulat ovat aivan tyngät, eikä poikanen pysty kunnolla kävelemään, se on pudonnut pesästä. Poikanen kannattaa palauttaa pesään, jos se suinkin on mahdollista. Emot osaavat yleensä ruokkia poikasta myös muualle pesän lähelle, joten sen nostaminen vaikka puun oksalla roikkuvaan koriin voi olla toiseksi paras vaihtoehto.

Villieläinhoitolat eri puolilla maata ottavat hoidettavakseen orpoja tai vahingoittuneita lintuja. Linnunpoikasen kasvatusta voi niiltä saatujen ohjeiden avulla yrittää itsekin – jos on valmis uhraamaan linnun pelastamiseen jokusen viikon ajan paljon vaivaa. Kriittisestä iästä selvinneen linnunpojan voi sitten palauttaa luontoon sisarustensa seuraan.

Juttu löytyy myös 13.07.2017 julkaistusta lehdestä