Susijengi haastaa tällä viikolla taas tosissaan Euroopan suurmaita koripallon EM-kisoissa. Oli tulos mikä tahansa, näin pitkälle pääseminen on 19 000 lisenssipelaajan valtiolta erinomainen suoritus. Kärki on terävä, mutta sen jälkeen lasku on jyrkkä.
Jos arvioidaan esimerkiksi Ranskan sadanneksi paras korispelaaja, niin hän on takuuvarmasti pesunkestävä ammattilainen kovassa sarjassa. Suomen sadas pelaaja saattaisi olla jyväskyläläinen sähkömies, joka pelaa divaria treenaten kolme kertaa viikossa. Junnuvuosina saattoi tulla muutama maajoukkue-edustuskin, mutta lajiin ei satsattu täysillä ja nyt pelataan omaksi iloksi toiseksi korkeimmalla tasolla.
Korihait järjesti heinäkuussa try-outin pelaajille, jotka haluavat kokeilla siipiensä kestävyyttä Korisliigassa. Paikalle ei ilmestynyt ketään. Kiekkotaustaisena tämä ei asetu meikäläisen hiuksettomaan kaaliin. Ei sitten lainkaan. Pyytäkääpäs Rauman Lukkoa tekemään sama. Mestis-pelaajien ja ulkomaalaispelureiden jono yltäisi Äijänsuon hallin ovelta Nortamonkadun ensimmäiseen valoristeykseen.
Lupaavat korisjunnut eivät näe itseään, eivätkä varsinkaan pyri ammattilaisuuteen lähellekään yhtä hanakasti kuin juuri lätkässä. Varmempi leipä tulee opiskelun kautta ja satsaus lajiin vähenee, vaikka edellytykset korisammattilaisuuteen olisivat olemassa. Siinä mielessä suomalaisessa koriksessa on pystytty erinomaisella prosentilla jalostamaan Susijengin tasoisia jätkiä.
Omana mielipiteenä totean, että Suomessa ei tueta huippu-urheiluun pyrkiviä nuoria lähellekään tarvittavalla tavalla muuta kuin jääkiekossa. Yksilölajien harvat soturit puurtavat hurjilla treenimäärillä, omasta pussista maksaen ja vielä mahdollisesti kyläläisten kauhistellessa koko touhua.
Korisliigassa jenkkien osuus pelitapahtumista on valtava. Liian valtava. Viime kaudella paras suomalainen pistemies oli sijalla 23 (Junnu Lee) ja peliaikaa härmäläisistä sai yli 30 minuuttia per peli ainoastaan Mikko Jalonen. Tälläkö edistetään Suomi-korista?
Meidänkin lippulaivallemme jenkkien panos on, no kai se on sanottava, kaikki kaikessa. Mutta onko jenkkejä pakko olla neljä? Määrää perustellaan kustannussyillä sekä sillä, että suomalaiset pääsevät näkemään läheltä ammattilaisten toimintatapoja. Ei mene läpi.
Kyllä nuoret suomalaiset näkevät ammattilaisten toimintaa kolmellakin jenkillä siinä missä neljällä. Kiintiön vähentäminen yhdellä nostaisi suomalaisten prosentuaalista peliaikaa huomattavasti ja saman rahan voisi käyttää kotimaishankintoihin. Niin hienoa kuin jenkkien suoritukset parhaimmillaan ovat, kyllä Lehtosen Eeron kolmonen sukkana sisään lämmittää enemmän mieltä.
Juha Laine
urheiluaktivisti